Kuntoutus alkaa heti, kun potilaan kliininen tilanne on riittävän vakaa. Kuntoutumisen edetessä pyritään harjoittelulla tukemaan potilaan omatoimisuutta. Kuntoutumisen seurannassa painottuu potilaan oireiden sekä liikkumisen ja toimintakyvyn arviointi. Terapioiden tarve arvioidaan moniammatillisen tiimin kesken, johon terapeuttien lisäksi kuuluvat lääkäri, hoitajat sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä.
Fysioterapeutti ohjaa liikkumista ja toimintaterapeutti päivittäisten toimintojen kuntoutusta. Puheterapeutti neuvoo myös hoitohenkilöstöä kielellisen ilmaisun ja ymmärtämisen sekä nielemisen ongelmissa. Neuropsykologinen arviointi voidaan tehdä potilaan kyetessä ratkomaan tehtäviä pöydän ääressä ja varsinainen kuntoutus alkaa vasta akuuttivaiheen jälkeen. Sosiaalityöntekijä neuvoo ja auttaa sairastumiseen liittyvien etuuksien hakemisessa.
Kuntoutus käynnistyy jo tehovalvontaosastolla fysioterapeutin toteuttamalla raajojen nivelliikkuvuuksia ylläpitävällä terapialla sekä hengitysharjoituksilla. Potilaan voinnin salliessa edetään istuma- ja seisomatasapainoharjoituksiin. Aivoperäisen sairauden myötä tasapaino voi heikentyä. Epävarman tasapainon takia ei tarvitse jäädä paikalleen, jo istuminen edistää toipumista.
Vuodeosastolla potilaan kuntoutusta jatketaan ja kuntoutus pyritään yhdistämään potilaan päivittäisiin toimintoihin tavoitteena omatoimisuus. Sairaalahoidon aikana on tärkeää liikkua riittävästi, sillä pitkä vuodelepo heikentää merkittävästi yleiskuntoa ja lihasvoimaa, jolloin mm. painehaavan ja keuhkotulehduksen riski kasvaa.
Fysioterapeutti arvioi ja ohjaa potilaan liikkumista. Liikkumisen harjoittelu aloitetaan yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa ja liikkumisen ollessa turvallista, voi potilas liikkua omatoimisesti. Mahdollinen apuvälineen tarve arvioidaan yhdessä potilaan kanssa ja harjoitellaan sen käyttöä. Kotiutuessa tarvittavat apuvälineet lainataan oman kotipaikkakunnan apuvälinelainaamosta.
Toipuminen etenee vähitellen ja vaihtelee yksilöllisesti. Toipilasaikana ja kotiutumisen jälkeen on tärkeää liikkua oman voinnin mukaan, mutta aluksi voimakasta fyysistä rasitusta on syytä välttää. Ulkoilu ja kevyet kotiaskareet ovat eduksi kuntoutumiselle. On hyvä muistaa, että toipilasaikana väsymistä voi esiintyä enemmän, joten aktiviteetteja on hyvä jaksottaa päivän mittaan. Myös lepo on osa kuntoutumista. Jotta omatoimisuus ja liikkuminen edistyvät, arjen tulisi olla kuntouttavaa. Tällöin myös läheisten tuki on tärkeää.
Edellinen sivuOsion alkuun