SAV ja vuotaneen aivovaltimopullistuman hoito

Yliopistosairaalan päivystyspoliklinikalla neurokirurgian ja/tai neurologian päivystäjä arvioi potilaan vointia yhdessä anestesialääkärin ja hoitohenkilökunnan kanssa. Heti sairastumisen jälkeen on tärkeää huolehtia potilaan kokonaishoidosta, johon kuuluu muun muassa riittävästä hengityksestä ja verenkierrosta huolehtiminen sekä hyvä kivunhoito. Yleensä kuvantamistutkimusten jälkeenhoito jatkuu tehovalvontaosastolla.

Päivystävä neurokirurgi tai neurologi pyrkii keskustelemaan potilaan omaisten kanssa heti tilanteen salliessa. Äkillisen, rajun sairauden myötä potilaan omaiset ovat usein järkyttyneitä tapahtuneesta. Hoitohenkilökunta pyrkii tukemaan heitä, sekä järjestämään heille tarvittaessa kriisiapua.

Kuvantamisyksikkö on nimensä mukaisesti erikoistunut potilaiden kuvantamistutkimusten tekoon. Yksikössä tehdään muun muassa röntgenkuvauksia, magneettikuvauksia sekä aivoverisuonten katetrivarjoainekuvaksia.

SAV-potilaan ensimmäisiin kuvantamistutkimuksiin päivystyspoliklinikalla kuuluvat pään TT sekä aivoverisuonten CTA-tutkimukset eli pään tietokonetomografia-kuvaus sekä aivoverisuonten varjoainetutkimus tietokonetomografialla. Yleensä myös thoraxin röntgen-tutkimus tehdään sairaalaan saapumisen yhteydessä.

Tämän jälkeen erilaisia kuvantamistutkimuksia tehdään tarpeen mukaan lääkäreiden arvion perusteella. SAV-potilaille kontrollikuvauksia tehdään yleensä useampia hoitojakson aikana, ja kuvausten tarve vaihtelee sairauden vakavuuden ja potilaan tilan mukaan.

Potilas siirretään usein päivystyspoliklinikalta hoitoon teho- ja valvontaosastolle. Teho- ja valvontaosastolla kuten päivystysosastollakin potilaan vierellä on jatkuvasti sairaanhoitaja. Sairaanhoitajat huolehtivat muun muassa potilaan hyvästä kipulääkityksestä, pahoinvoinninestolääkityksestä ja verenpainelääkityksestä. Sairaanhoitajat tarkkailevat ja hoitavat potilaan verenkiertoa, hengitystä sekä seuraavat potilaan yleisvointia ja tajunnantasoa.

Tehohoidon aloittamisen jälkeen suunnitellaan hoitoa vuotaneen aivovaltimopullistuman sulkemiseksi. Puhjenneen aneurysman sulku ja eristäminen verenkierrosta on tärkeää uusintavuodon estämiseksi. Uusintavuoto on usein vaarallisempi kuin primaarivuoto, ja jopa 90% kertaalleen vuotaneista aneurysmista vuotaa uudestaan ensimmäisen vuoden kuluessa, jos aneurysmaa ei ole suljettu. Aneurysman hoito pyritään toteuttamaan yleensä 1-3 vuorokauden aikana vuodosta.

Hoitovaihtoehtoja ovat mikrokirurginen hoito, suonensisäinen eli endovaskulaarinen hoito sekä konservatiivinen hoito. Potilaan yleisvointi ja ikä sekä vuotaneen aneurysman sijainti ja muoto ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitovaihtoehdon valintaan.

Leikkaussalissa potilas nukutetaan toimenpidettä varten. Leikkauksessa neurokirurgi etenee mikroskoopin avulla aivopoimujen välissä vuotaneen pullistuman luo ja ligeeraa eli klipsaa sen. Vuotaneen valtimonpullistuman tyveen laitetaan titaaninen puristin, joka sulkee pullistuman ja eristää sen verenkierrosta. Tämä on leikkauksen tärkein tavoite. Tarvittaessa kiurgi voi jättää aivokammioon letkun aivo-selkäydinnestettä varten aivopainetta helpottamaan. Leikkaus tehdään kalloon tehdyn pienehkön luuavauksen eli kraniotomian kautta.

Leikkaushaava tehdään yleensä hiusrajan taakse, jolloin jäljet leikkauksesta ovat kuukausien kuluttua huomaamattomat. Toimenpiteen jälkeen potilas siirtyy tehovalvontaosastolle jatkohoitoon.

Vuodeosastolle siirtyessä SAV-potilaan hoito jatkuu moniammatillisen työryhmän yhteistyöllä. Vuodeosastolle siirtyessä potilaalla voi vielä esiintyä päänsärkyä, pahoinvointia, sekavuutta ja väsymystä, mikä on normaalia tässä toipumisen vaiheessa ja liittyy sairauteen. Itse vuotokohta on kuitenkin jo hoidettu.

Vuodeosastolla edelleen seurataan potilaan tajunnantasoa ja yleisvointia. Potilaan hengityksestä, verenkierrosta, neste- ja sokeritasapainosta, lämmöstä ja erityksestä huolehditaan, koska elimistön tasapaino edistää toipumista. Usein aivoverenvuotoihin liittyy suolatasapainon häiriö, jota pyritään korjaamaan. Ravitsemuksella on suuri merkitys toipumiselle. Ruokavaliota tuetaan lisäravinteilla ja ravintoliuoksilla. Osastojakson aikana tupakointi on ehdottomasti kielletty.

Vuodeosastolla pyritään noudattamaan säännöllistä päivärytmiä ja palaamaan jokapäiväisen elämän rytmiin. Vuodeosastolla huolehditaan perushoidosta sekä tuetaan potilasta itsenäiseen toimintaan. Jokapäiväiset askareet kuten hygieniasta huolehtiminen, ruokailutilanteet, liikkuminen ja pukeutuminen voivat olla aluksi raskaita ja uuvuttavia. Osastolla on usein mahdollista käyttää apuvälineitä ja saada tukea itsenäiseen toimintaan. Liikkuminen aloitetaan varovasti henkilökunnan seuraamana. Jos potilaalla on raajojen puolieroja tai huimasta, on apuvälineiden käyttö tärkeää. Alussa joudutaan tasapainoilemaan riittävän levon ja liikkumisen välillä. Pitkää vuodelepoa pyritään välttämään, koska se hidastaa kuntoutumista.

Läheisen äkillinen sairastuminen on kriisi koko perheelle ja lähiympäristölle. Sopeutuminen tilanteeseen ja sairauden mukanaan tuoviin muutoksiin vie aikaa ja vaatii paljon kärsivällisyyttä niin potilaalta kuin hänen läheisiltäänkin.

Hoitohenkilökunta ohjaa ja tukee potilasta ja omaisia mielellään kaikissa toipumiseen liittyvissä kysymyksissä. Heiltä omaiset voivat saada sairaalapastorin ja sosiaalityöntekijän yhteystiedot, mikäli toivovat lisää keskusteluapua tai sosiaalista tukea käytännönasioiden hoitoa varten.