Poliklinikka

Poliklinikalla potilas tapaa neurokirurgin, jonka kanssa hän keskustelee tilanteesta. Hänelle kerrotaan kuvantamislöydöksistä, mistä taudista on kyse, taudin luonteesta sekä hoito/seuranta suosituksista. Jokainen potilas on yksilöllinen eikä aina ole yhtä ainoaa oikeaa vaihtoehtoa. Yksi potilas toivoo välitöntä leikkaushoitoa (vaikka lääketieteellisesti sille ei olisi välitöntä tarvetta) toinen taas haluaa välttää leikkaushoidon niin kauan kuin vain mahdollista. Vaihtoehdoista keskustellaan ja yhteisymmärryksessä päätetään miten jatketaan.

Osaa aivokasvaimista seurataan, ja on mahdollista että mitään hoitoa ei tarvita. Toisia kasvaimia hoidetaan joko leikkaamalla, sädehoidolla, solunsalpaajilla tai yhdistelmällä näistä. Katso tarkemmin Hoidon valinta ja Erilaisia kasvaimia ja niiden hoitomuotoja.

Jos päädytään jatkoseurantaan neurokirurgian poliklinikalla, aikataulusta sovitaan karkeasti käynnin yhteydessä, esimerkiksi seuraava kontrolli vuoden kuluttua. Seurantakäynnin aika tulee tavanomaisesti teille kotiin 1-2 kuukautta ennen käyntiä.

Jos seurantakäynnin yhteyteen suunnitellaan kuvantamistutkimuksia, ne voidaan myös järjestää omassa sairaalassanne. Jos suosittelemme että seurantaa jatketaan oman keskussairaalan kautta, annamme tästä ohjeet keskussairaalalle.

Jos päädytään leikkaushoitoon, saatte arvion leikkausaikataulusta ja myöhemmin teihin ollaan yhteydessä kirjeellä ja/tai tekstiviestillä ja/tai soitolla 1-2 viikkoa ennen leikkausta.

Katso tarkemmin leikkaushoidosta Neurokirurginen hoito.

Käytännön neuvoja

Usein on mieltä rauhoittavaa, että ainakin kertaalleen selvittää olennaiset sairauteen liittyvät asiat. Epämääräiseksi jäänyt käsitys tai olettama voi pidemmän päälle muodostua arkipäivää kuormittavaksi tarpeettomaksi stressiksi, mikä muutamalla kysymyksellä olisi tarkennettavissa. On myös huomioitava, että aivokasvaimet harvoin ovat sellaisia, että lähiympäristön ”sairauskertomuksista” on hyötyä, päinvastoin.

Koska tautijoukko on varsin kirjava ja hoidot kovasti kehittyneet, on rinnastettavan tauti- tapauksen löytyminen läheltä varsin epätodennäköistä. Aina kannattaa hankkia tietoa parhailta ammattilaisilta.

Nykyisin tietoa etsitään paljon internetistä. Mikäli saamasi tieto herättää ristiriitaisia tunteita, kannattaa se tarkistuttaa asiantuntijalta.

Seuraavassa lista asioista, joista kannattaa lääkäriltä kysyä. Kaikkia vastauksia ei ehkä saa kerralla eikä yhdeltä lääkäriltä. Myös tiedon vastaanottaminen voi olla vähittäistä. Ei ole kiellettyä kysyä samaa asiaa uudelleen.

  • Minkälainen kasvain minulla on todettu? (Pyydä tarvittaessa epikriisi tai muu sairauskertomuskopio.)
  • Miten tämä kasvain tavallisesti käyttäytyy?
  • Miksi tämä hoito on minulle valittu?
  • Mistä oireeni johtuvat?
  • Mihin lääkkeeni on tarkoitettu?
  • Mihin otan yhteyttä, jos vointini huononee?

LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE VALMISTAUTUMINEN

Suurin osa potilaita jännittää vastaanottoa tahtomattaan ei vähiten siksi, että käyntiin usein sisältyy tulosten kuulemista.

Seuraavassa vinkkejä tilannetta helpottamaan:

  • Arvioi vointisi etukäteen: epileptiset kohtaukset tai tuntemukset, uudet tai vaikeutuneet oireet. Myös läheisen kanssa kannattaa asiasta keskustella. Lista voi auttaa muistamaan.
  • Paperi ja kynä mukaan, sillä vastaanotolla kannattaa tehdä muistiinpanoja, vaikka kuinka pelkistettyjä.
  • Mikäli mahdollista, ota ”apukorvat” mukaan ts. omainen tai muu läheinen.
  • Reseptit mukaan. Lääkäri näkee tarvittaessa nopeasti käyttämäsi lääkityksen.
  • Muista kertoa lääkehoitoon liittyneistä ongelmista, varsinkin sivuvaikutuksista.

Edellinen sivuSeuraava sivu



Päivitetty 27.3.2017 18:24