Teho-osastohoidon jälkeen potilas siirtyy vuodeosastolle.
Vuodeosastolle siirtyessä, ja vuodeosasto hoitojakson aikana, hoitaja arvioi potilaan tilan, johon kuuluu neurologisen tilan tarkastaminen (käsien puristusvoimat, raajojen liikkeet, silmien mustuaisten valoreaktio, muistin testaaminen) ja yleisvoinnin arviointi. Osastolle siirtyessä yleisiä oireita voivat olla pahoinvointi, päänsärky, haavakipu ja väsymys. Tässä vaiheessa hoitoa on tärkeää kertoa oireista ja pyytää tarvittaessa hoitajan apua. Vuodeosastolla hoitajan voi pyytää paikalle soittokellon avulla.
Vuodeosastolle tullessa potilaalla on yleensä virtsakatetri ja suonensisäinen nesteytys, jotka pyritään voinnin salliessa poistamaan ja näin edistämään leikkauksesta toipumista. Jos leikkauksen jälkeen vointi on hyvä, saa potilas ruokailla normaalisti. Lääkehoito toteutetaan sairaalan toimesta.
Päänsärkyyn ja haavakipuun lääkäri määrää kipulääkitykset, joihin kuuluu sekä säännöllinen lääkitys että tarvittaessa annettavat lääkkeet. Kipua arvioidaan vuodeosastolla erilaisten kipumittareiden avulla. Kiputuntemukset ovat yksilöllisiä ja niistä on tärkeää kertoa hoitohenkilökunnalle. Leikkauksen jälkeinen kipu on lyhytaikaista ja lievittyy haavan parantuessa.
Leikkaus aiheuttaa kallon luukalvoon ja kallon ulkopuolisiin lihaksiin, ihoon ja verisuoniin arpikudosta, joka voi aiheuttaa särkyjä. Leikkaus voi vaurioittaa ohimon purentalihasta ja aiheuttaa purentaongelmia sekä päänsärkyä. Näitä särkyjä hoidetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin päänsärkyä yleensä. On erittäin harvinaista että päänsärky tästä syystä pitkittyisi.
Leikkaushaavan paranemista seurataan vuodeosastolla päivittäin. Haavalla voi joskus esiintyä pullotusta. Tarvittaessa kirurgin ohjeen mukaan haavalle asetetaan napakka kierresidos, jonka tavoitteena on saada iho kiinnittymään kallon pintaan. Leikkaushaava suljetaan joko haavahakasilla tai ompeleilla, jotka poistetaan kirurgin ohjeen mukaan.
Vuodeosastolla pyritään mahdollisimman pian voinnin salliessa aktivoimaan potilas liikkeelle. Hoitajat ja fysioterapeutit avustavat tarvittaessa liikkumisessa. Vuodeosastolta löytyy erilaisia apuvälineitä liikkumisen tueksi.
Leikkaus itsessään ja pitkällinen paikallaan olo lisäävät laskimotukoksen riskiä. Sairaalassa ollessa on tärkeää huolehtia riittävästä liikkumisesta ja aktiivisuudesta. Vuodeosastohoidon aikana vuodelepo ei ole tarpeellista mikäli siihen ei ole lääketieteellistä syytä. Mitä pidempi vuodelepo on sitä vaikeampi voi olla lähteä liikkeelle. Oma aktiivisuus ja päivittäisiin toimiin osallistuminen edistää leikkauksesta toipumista. Hoitajat auttavat tarvittaessa päivittäisten toimien suorittamisessa.Ohjeita (PDF) toipumisvaiheeseen annetaan vuodeosastolta kotiutumisen yhteydessä.
Katso video, jossa kerrotaan mitä tapahtuu leikkauksen jälkeen vuodeosastolla.
Edellinen sivuSeuraava sivu