Miten lievittää haittaa?

Vaikeassa apraksiassa henkilö tarvitsee apua arkiaskareissa, jos siisteyteen, pukeutumiseen, ruoanlaittoon ja ruokailuun liittyvissä toiminnoissa on vaikeutta. Myös elektronisten laitteiden motorisessa hallinnassa voi olla hankaluutta. Kotioloissa on tärkeä välttää sellaisia toimintoja, joissa voisi vahingoittaa itseään.

Toiminnan korjaamisessa tulisi kiinnittää huomiota virheliikkeiden karsimiseen ja esimerkiksi havaintovihjeiden tai sanallisen ohjauksen käyttöön liikkeiden hallinnan parantamisessa. Mekaaninen häiriötoiminnan toistaminen ei ole hedelmällistä.

Koska apraksiassa on kyse nimenomaan tahdonalaisen toiminnan vaikeudesta, tulisi suosia tilanteita, joissa toiminta tapahtuu luonnostaan ja spontaanisti. Tietoinen yrittäminen usein vain sotkee toimintaa. Joskus tehtävä kannattaa lopettaa ja pitää pieni tauko, jonka jälkeen voi rauhallisesti jatkaa.

Apraksian kartoittaminen kuuluu osana neurologiselle potilaalle tehtäviä tutkimuksia. Vaikea apraksia tulee esille jo päivittäisissä toiminnoissa. Lievemmät häiriöt havaitaan usein vasta tutkimuksissa.

Yleensä häiriö korjaantuu, ainakin osittain, spontaanisti sairastumista seuraavien kuukausien – vuoden aikana. Mikäli häiriöt ovat voimakkaat tai jatkuvat pitkään, on toimintaterapeuttinen kuntoutus käytännön arkiselviytymisen kohentamiseksi tarpeen. Toiminnan harjoittaminen konkreettisissa arkitilanteissa on tärkeää. Suun alueen apraksiassa puheterapia on ensisijainen kuntoutusmuoto. Tarvittaessa myös neuropsykologinen kuntoutus voi olla tukena.

Lisätietoa:

Apraksia aivoverenkiertohäiriön pohjalta (Aivoliitto.fi)​


Edellinen sivu