Miten oire ilmenee?

Näönvaraisen havainnoinnin häiriöt voivat ilmetä muun muassa paikantamisen, suunnistamisen, nähdyn tunnistamisen ja kokonaisuuksien osien hahmottamisen sekä silmän ja käden yhteistyön ongelmina.

Sijainnit ja suunnat hukassa

Ympäröivän tilan hahmottaminen ja esineiden käsittely suhteessa toisiinsa ovat vaativia taitoja. Sen vuoksi ne häiriintyvät hyvin herkästi monenlaisten aivovaurioiden seurauksena. Tällöin puhutaan avaruudellisen eli spatiaalisen hahmottamisen häiriöstä. Henkilö tunnistaa näkemänsä, mutta esineiden tarkka avaruudellinen sijainti, edessä olevan tilan syvyys tai välimatkan pituuden määrittäminen pettää. 

Henkilö voi pöydällä olevaan kuppiin tarttuakseen hapuilla sitä selvästi väärästä paikasta. Henkilö voi myös arvioida väärin suunnat ja etäisyydet, minkä vuoksi liikkuminen saattaa muuttua epävarmaksi. Välimatkan ja syvyyden vaikeudet voivat esiintyä arkielämässä niin, että auton pieneen tilaan pysäköiminen, portaissa käveleminen tai pallopelien pelaaminen hankaloituu. Samoin runsaasti yksityiskohtia sisältävän kuvan tai tekstin ymmärtäminen voi vaikeutua. 

Navigointi ontuu

Avaruudelliseen tietoon pohjaavan muistin heikkous johtaa tavaroiden sijainnin muistamisen ongelmiin ja myös eksymistaipumuksiin tutussakin ympäristössä. Eksymisalttiuden taustalla voi olla vaikeus muodostaa karttoja ympäristöstä tai tehottomuutta suunnistamisen vaadittavien maamerkkien käyttämisessä. Niinpä tutussa ostoskeskuksessa suunnistaminen ei ehkä onnistukaan kuten ennen.

Lieväasteiset vaikeudet tulevat esiin vain vieraissa ympäristöissä. Tämän tapaiset häiriöt ovat tavallisia oikean aivopuoliskon vaurioitumisen yhteydessä.

Kokonaisuus on osiensa summa

Visuokonstruktiivisella häiriöllä tarkoitetaan avaruudellisen havaitsemisen ja motorisen toiminnan yhteistyön häiriintymistä siten, että erillisten osien kokoaminen uudeksi kokonaisuudeksi on vaikeutunut. Visuokonstruktiiviset tehtävät ovat usein moniosaisia ja edellyttävät useiden toimintojen yhteispeliä kuten nähdyn avaruudellista jäsentämistä, toiminnan johdonmukaista suunnittelua sekä oman suorituksen arviointia. Tästä syystä visuokonstruktiiviset häiriöt ovat tavallisia monien eri aivoalueiden vaurioiden yhteydessä.

Visuokonstruktiiviset häiriöt voivat haitata monia toimintoja kotioloissa. Arkitilanteissa häiriö voi vaikeuttaa käsitöiden tekemistä, erilaisten korjaustöiden tekeminen voi muuttua hankalaksi tai vaatii enemmän järkeilyä kuin ennen. Suunnittelua tai piirtämistä vaativat työtehtävät saattavat vaikeutua. Vaikeimmissa visuokonstruktiivisissa häiriöissä tavallistenkin kodinkoneiden ja sähkölaitteiden käyttö saattaa olla ongelmallista.

Pulmia arjen tilanteissa

Visuokonstruktiivinen häiriö ei välttämättä tule esiin sairaalassa, mutta kotona kahvinkeittimen osien yhteensovittaminen tai auton tavaratilan pakkaaminen ei onnistukaan. Lievemmissä häiriöissä toiminta saattaa muuttua työläämmäksi vaatien aiempaa suurempaa ponnistelua ja järkeilyä. Usein lievä häiriö ei oleellisesti haittaa arkitilanteissa, mutta monet suunnittelua, kokoamista tai hahmottelua edellyttävät työtehtävät saattavat vaikeutua.

Avaruudellisen hahmottamisen ja visuokonstruktiivisen toiminnan vaikeuksiin liittyy joskus myös kehon hahmotuksen häiriöitä. Henkilön voi olla hankala arvioida oman kehonsa osia ja niiden välisiä suhteita. Raajat saattavat tuntua aiempaa lyhyemmiltä tai pidemmiltä, sormien tunnistaminen voi vaikeutua tai kokemus oman kehon suhteesta ympäröivään tilaan muuttuu. Vasemman ja oikean puolen erottelu voi myös hankaloitua. Avaruudellisen ajattelun häiriintymisen seurauksena saattaa ilmetä myös pukeutumisvaikeuksia. Kengännauhojen solmiminen tai puseron päälle laittaminen ei onnistu.

Mitä näkemäni on?

Näköhavaintojen syntymisessä on kaksi päävaihetta; kuvan muodostaminen ja kuvan tunnistaminen. Vaikka näkötieto kyettäisiin vastaanottamaan normaalisti, sen tulkinta voi häiriintyä monella eri tavalla. Etenkin aivojen takaosien vaurioiden yhteydessä saattaa ilmetä kyvyttömyyttä tunnistaa ja analysoida kuvia (ns. visuaalinen agnosia).

Joskus jopa konkreettisten esineiden tunnistaminen vaikeutuu. Tällöin henkilö usein näkee edessään jonkinlaisen hahmon ja saattaa näyttää kuvan ääriviivat kykenemättä kuitenkaan tunnistamaan, mitä kuva esittää. Nähdyn tunnistamisen tai tulkinnan häiriö voi ilmetä myös huomion kiinnittymisenä yksityiskohtaan, jolloin kokonaisuus ei hahmotu.

Joskus vaikeudet saattavat ilmetä hankaluutena erottaa esinettä taustastaan, jolloin esimerkiksi vaate ei erotu sängynpeitteen päältä tai avaimia on vaikea löytää käsilaukusta. Myös epätavallisista kuvakulmista nähdyt tai epätavallisessa koossa olevat esineet voi olla hankala tunnistaa. Tunnistamisen ja analysoinnin vaikeus ilmenee joskus erityisenä kasvojen hahmottamisen häiriönä (ns. prospagnosia) tai värien erottamisen vaikeuksina. 

Vaikea-asteiset visuaalisen hahmottamisen häiriöt ovat harvinaisia, mutta lievempinä näitä tulkintavaikeuksia esiintyy usein etenkin sairauden alkuvaiheessa. Lievät vaikeudet saattavat tulla esiin esimerkiksi tiheään kirjoitetun tekstin lukemisessa tai hämärässä liikuttaessa.

Lievä agnosia voi aiheuttaa työkyvyn menetyksen tai merkittäviä sosiaalisia haittoja, jos esimerkiksi näyttöpäätteen käyttäminen tai tuttujen kasvojen tunnistaminen hidastuu. Vaikea agnosia voi haitata arkiselviytymistä, kun henkilö ei esimerkiksi erota tavaroita toisistaan tai ei pysty tulkitsemaan kuvia tai tekstiä. 


Edellinen sivuSeuraava sivu