Miten oire ilmenee?

Muistitoiminnot edellyttävät aivojen laajojen hermoverkostojen yhteistoimintaa ja ne heikentyvät siten herkästi monenlaisista syistä.

Kun muisti toimii normaalisti, muistin eri osa-alueiden toiminnasta ei juurikaan olla tietoisia. Asiat jäävät mieleen lähes automaattisesti. Kun muistaminen epäonnistuu, huomio kiinnittyy herkästi näihin häiriötilanteisiin. Mikä tahansa muistamisen osavaiheista voi epäonnistua ja johtaa muistikatkokseen. Toisaalta muistin eri vaiheita voi myös tietoisesti tukea.

Lähes kaikkiin keskushermoston sairauksiin liittyy muistin heikentymistä joko ensisijaisena tai toissijaisena oireena. Myös muut kuin keskushermoston sairaudet voivat vaikuttaa muistin toimintaan joko ohimenevästi tai joskus pysyvämminkin. Muistiongelmia epäiltäessä on tärkeää selvittää millaisesta ja kuinka vaikea-asteisesta muistin toiminnan muutoksesta on kysymys.

Usein muistihäiriön taustalta löytyy jokin muu tekijä kuin neurologinen sairaus tai vamma. Työikäisen henkilön muistivaikeuksien taustalta voi löytyä jokin ajankohtainen syy: työuupumus, masennus, jatkuvat uniongelmat tai alkoholin liikakäyttö – usein näiden yhdistelmä.

Normaali ikääntyminen muuttaa jonkin verran muistin toimintaa, mutta ei heikennä päivittäistä toimintakykyä. Pysyvämmät muistihäiriöt liittyvät yleensä neurologisiin vaurioihin, kuten aivoverenkierron häiriöiden tai aivovammojen jälkitiloihin. Myöhemmällä iällä muisti voi myös heikentyä eteneviin muistisairauksiin liittyen.

Työmuistin rajoitukset ja häiriöt

Mieleenpainettavat asiat käsitellään ensin lyhytkestoisessa työmuistissa. Työmuisti on kapasiteetiltaan rajallinen, eikä sinne mahdu kuin muutama asia kerrallaan. Esimerkiksi puhelinnumero mahtuu sellaisenaan työmuistiin siksi aikaa, kun se valitaan puhelimesta. Sitten sen voikin unohtaa.

Keskittyminen muistettavaan asiaan on työmuistin virheettömän toiminnan kannalta tärkeää. Toiminnan keskeytyminen ja huomion suuntaaminen uuteen tai epäolennaiseen asiaan häiritsevät oleellisen tiedon prosessointia ja vaikeuttavat asian mieleenpainamista.

Työmuistin toimintakapasiteetti laskee herkästi väsymystilassa. Univajeen lisäksi monet muut henkiseen hyvinvointiin liittyvät tekijät, kuten stressi, jännitysoireet, ahdistus tai masennus, häiritsevät työmuistin toimintaa. Myös ulkopuoliset, tilannesidonnaiset häiriötekijät vaikuttavat työmuistin toimintaan (kuten puhelimen soiminen, ympäristön rauhattomuus ja jatkuva ärsyketulva).

Työmuistin tehottomuus ilmenee usein käytännössä keskittymisen vaikeutumisena, tiedon vastaanoton hidastumisena, herkistymisenä erilaisille ympäristön tai oman mielen häiriötekijöille ja vastaanotetun tiedon nopeana pois pyyhkiytymisenä.

Unohtaminen

Muistijärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden ylläpitämiseksi kaikkea opittua, nähtyä ja koettua ei ole tarkoituksenmukaista muistaa. Muistaminen epäonnistuu usein ja asioita unohdetaan, kun tiedon tallennus häiriintyy, tieto hiipuu pitkäkestoisesta muistista tai muistivihjeet ovat puutteellisia. Unohtamista voi tapahtua jo työmuistissa, kun informaatio ei siirry eteenpäin heikon tarkkaavuuden, puutteellisen motivaation tai muun sisäisen (kuten väsymyksen) tai ulkoisen häiriön (esimerkiksi melun) vuoksi.

Kokeellisen muistitutkimuksen perusteella tiedetään, että uuden tiedon unohtaminen on oppimistilanteissa aluksi hyvin nopeaa ja tasaantuu ajan myötä. Joskus unohtaminen on seurausta siitä, että eri muistisisällöt häiritsevät muistamista ja aiheuttavat muistiaineksen sekoittumista. Sekoittumista voi tapahtua sekä työmuistissa että pitkäkestoisessa muistissa.

Muistihäiriöiden luokittelu

Muistihäiriön tyyppi ja vaikeusaste ovat yhteydessä siihen, minkä aivoalueen vauriosta tai toimintahäiriöstä on kyse. Muistihäiriön taustalla voi olla hoidettavissa oleva tai ohimenevä syy, aivosairauden tai tapaturman jälkeinen pysyvä jälkitila tai etenevä aivosairaus.

Muistivaikeus koskee äkillisen aivovaurion jälkeen usein vain joko kielellistä sisältöä (esim. luetut uutiset, sanallisesti sovitut menot tai tekstiviestit) tai ei-kielellistä sisältöä (esim. reitit, kasvot ja tavaroiden tai paikkojen sijainti). Tällainen niin sanottu materiaalispesifi muistihäiriö saattaa sivusta seuraavan mielestä vaikuttaa valikoivalta. Vanhat taidot, esimerkiksi polkupyörällä ajaminen, ovat usein säilyneet lähes ennallaan. Yleissääntö muutenkin on, että äkillisen aivovaurion jälkeen vaikeutuu lähinnä uuden oppiminen. Vanhat ennen sairastumista opitut asiat pysyvät yleensä mielessä myös aivojen vaurion jälkeen.

Silloin, kun muistihäiriö estää mieleenpainamisen lähes riippumatta muistettavan aineksen tyypistä, puhutaan amnesiasta. Tällöin tyypillistä on myös nopea unohtaminen: asia saattaa pysyä mielessä hetken aikaa, ehkä 10 minuuttia, mutta sitten häipyä kokonaan. Joskus mielestä häipyy myös muistikuvia sairastumista edeltäneeltä ajalta. Näin voi käydä esimerkiksi tapaturmaisen aivovamman jälkeen.

Muistihäiriöiden syyt


Edellinen sivuSeuraava sivu