Neuropsykologinen kuntoutus

Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on vähentää aivosairauden tai -vamman aiheuttamien tiedonkäsittelyn, tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen muutosten tuomaa haittaa.

Kuka kuntoutusta saa?

Aivosairauden tai -vamman jälkeen voi ilmetä toimintakyvyn muutoksia, jotka ovat seurausta aivojen tiedonkäsittelyn tai tunteiden säätelyn häiriöistä. Neuropsykologisella kuntoutuksella pyritään lievittämään näitä häiriöitä ja vähentämään muutosten tuomaa haittaa. 

Neuropsykologista kuntoutusta voidaan käyttää esimerkiksi seuraavien toimintojen häiriöissä:

Neuropsykologisen kuntoutuksen aloittamisen edellytyksenä on neuropsykologisessa tutkimuksessa todettu kuntoutustarve. Kuntoutuksen yksilölliset tavoitteet ja menetelmät määritellään neuropsykologisten oireiden ja niiden vaikeusasteen, sairauden tai vamman laadun ja kuntoutujan elämäntilanteen perusteella.

Mitä kuntoutus sisältää?

Neuropsykologinen kuntoutus sisältää oireisiin kohdistuvan kognitiivisen harjoittelun ja korvaavien toimintatapojen opettelun lisäksi keskustelua, sopeutumisen tukemista, tiedon antamista, läheisten ohjausta sekä tarvittaessa yhteistyötä muun lähiverkoston kuten opiskelu- tai työpaikan kanssa.

Neuropsykologinen kuntoutus on koulutetun neuropsykologin ohjauksessa tapahtuvaa yksilöllistä, tavoitteellista ja säännöllistä työskentelyä, jonka painopisteet ja työskentelytavat vaihtelevat tilanteen mukaan. Neuropsykologinen kuntoutus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista ja sen kesto voi vaihdella lyhyestä ohjauksesta pidempiin kuntoutusjaksoihin. Neuropsykologinen kuntoutus voi toteutua osana moniammatillista kuntoutusohjelmaa tai se voi olla ainoa tarvittava kuntoutusmuoto.

Tietokone_eikasvoja2.jpg

Neuropsykologisella kuntoutuksella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia toimintakykyyn erilaisten aivotoiminnan häiriöiden jälkeen. Uudet teknologiset ratkaisut, kuten tietokonesovellukset ja virtuaalitodellisuus, tehostavat todennäköisesti neuropsykologisen kuntoutuksen mahdollisuuksia tulevaisuudessa, mutta ovat vielä paljolti kehittämisvaiheessa. Nämä tietyn kognitiivisen oireen lievittämiseksi suunnitellut menetelmät ovat eri asia kuin monet jo käytössä olevat vapaasti saatavilla olevat tiedonkäsittelyn harjaannuttamiseen tähtäävät tietokonepelit tai älypuhelinsovellukset, joiden hyödystä käytännön toimintakyvyn kannalta ei ole toistaiseksi vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Aktiivinen ja itseä haastava toiminta ja osallistuminen on tiedonkäsittelytoimintojen kuntoutumisen kannalta kuitenkin suositeltavampaa kuin pelkkä lepo tai älyllisten haasteiden välttäminen.

Ilman kuntoutujan omaa aktiivisuutta kuntoutus ei ole tehokasta eli kuntoutus vaatii aina säännöllistä osallistumista ja sitoutumista!


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Aktiivinen toiminta on tiedonkäsittelytoimintojen kuntoutumisen kannalta suositeltavampaa kuin pelkkä lepo tai älyllisten haasteiden välttäminen.