Miten oire ilmenee?

Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeuksia voi esiintyä yhdessä tai erikseen. Häiriö voi olla itsenäinen tai syntyä jonkin toisen neuropsykologisen oireen pohjalta.

Lukemisen vaikeus (aleksia)

Vaikeissa lukemishäiriöissä jo yksittäisten kirjainten tai sanojen tunnistaminen on hankalaa. Lievemmissä häiriöissä vasta laajempien kirjoitettujen kokonaisuuksien ymmärtäminen on työlästä. 

Pelkkää lukemishäiriötä esiintyy joskus irrallaan muista tiedonkäsittelyn vaikeuksista. Tällöin vaikeus pohjautuu kirjainten tai sanojen hahmojen tunnistuksen vaikeuteen. Hahmotushäiriöihin voi liittyä muunkinlaisia lukemisvaikeuksia. 

Kuvantunnistuksen häiriö (agnosia) voi vaikuttaa niin, ettei henkilö saa tekstistä selvää. Toispuoleinen huomiotta jäämisen häiriö (neglect) heikentää usein lukemista (lukee vain rivin lopun tai alun). Myös katseen kohdistamisen vaikeus, näkökenttäpuutokset tai tarkkaavuusvaikeudet hidastavat lukemista tai altistavat virheille.

Kirjoittamisen vaikeus (agrafia)

Kirjoitusvaikeus voi tulla esille jo yksittäisten kirjainten kohdalla tai sanoissa. Ongelmat voivat liittyä myös näönvaraisen havainnoinnin häiriöihintoispuoleiseen huomiotta jäämisen häiriöön tai tarkkaavuusvaikeuksiinKun perushäiriö on toiminnanohjauksen alueella, tavallinen virhe on saman kirjaimen (joskus sanankin) tahaton toistaminen eli juuttuminen

Kirjoittamisessa voi olla myös motorisia vaikeuksia. Halvaus voi ehkäistä käden käytön kokonaan. Tahdonalaisten liikkeiden häiriöissä eli apraksioissa kynän jälki muuttuu ja tekstistä tulee epäselvää. Tavallisimmin yliopitut taidot, kuten nimikirjoitus, säilyvät paremmin. Spontaani kirjoitus ja kopioiminen voi olla työlästä. 

Laskemisen vaikeus (akalkulia)

Laskemishäiriöstä puhutaan, kun jo omaksuttu taito on heikentynyt ja opittujen laskuprosessien suorittaminen vaikeutunut. Vakavassa häiriössä on vaikeutta numeroiden ja laskumerkkien tunnistamisessa ja peruslaskujen ymmärtämisessä. Lievemmissä häiriöissä itse laskusuoritus hallitaan, mutta toiminta on virheellistä.

Laskemisen vaikeuksia esiintyy usein puheen häiriöiden (afasia) yhteydessä, jolloin vaurio on yleensä vasemmassa aivopuoliskossa. Afasiaan voi liittyä vaikeutta tunnistaa, lukea tai kirjoittaa numeroita, lukujen väärinnimeämistä ja vaikeutta matemaattisten käsitteiden ymmärtämisessä.

Ensisijainen ongelma voi olla myös näönvaraisessa havainnoinnissa. Avaruudellisen hahmottamisen häiriö voi ilmetä siten, että henkilö sekoittaa sarakkeet yhteen- ja vähennyslaskuissa, tai sekoittaa numeroita. Hän voi merkitä numerot väärinpäin tai numeroiden paikat vaihtuvat. Avaruudellista hahmottamista tarvitaan laskusuuntien, lukusuoran, etäisyyksien ja suhteiden mieltämiseen. Toispuoleisen huomiotta jäämisen häiriön yhteydessä tehtävä voi jäädä kesken, kun henkilö laskee vain toisen puolen.

Muistivaikeuksien vuoksi laskusäännöt saattavat unohtua, tai henkilön voi olla vaikea pitää mielessä tehtävän eri vaiheita. Toiminnanohjauksen ongelmat voivat aiheuttaa vaikeutta laskutoimitusten aloittamisessa tai joustavuudessa niiden ratkaisemisessa. Tällöin suoritus voi jäädä kesken tai sama, jo tehty laskun vaihe voi toistua tarpeettomasti. Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet voivat altistaa hätäisyydelle, epätarkkuudelle ja virheille.


 

Edellinen sivuSeuraava sivu