Tiedonkäsittelyn harjaannuttaminen

Tiedonkäsittelyn harjaannuttamisella eli kognitiivisella harjoittelulla tarkoitetaan aivojen tiedonkäsittelyä aktivoivaa ja haastavaa harjoittelua, jolla odotetaan olevan toimintakykyä parantavaa vaikutusta.

Omatoiminen kognitiivinen harjoittelu on mahdollista esimerkiksi tietokonepelien, tietoverkoissa tarjottavien harjoitusohjelmistojen tai älypuhelinsovellusten avulla. Itsenäinen kognitiivinen harjoittelu tunnetaan myös nimellä "aivotreeni".

Omatoimisen kognitiivisen harjoittelun vaikuttavuudesta aikuisen henkilön käytännön toimintakykyyn ei toistaiseksi ole kattavaa tutkimusnäyttöä. Tutkimusten perusteella tiedetään, että kognitiivisen harjoittelun hyöty näkyy rajatusti yleensä samankaltaisissa tehtävissä, kuin mitä on harjoiteltu.

Itsenäisen harjoittelun myötä saavutettu tehtäväkohtainen suorituskyky ei nykytietämyksen mukaan lisää aivojen muuta toimintakapasiteettia tai suorituskykyä arjen vaatimuksissa. Myöhemmällä iällä aloitetulla kognitiivisella harjoittelulla ei myöskään tiedetä olevan muistisairauksia ehkäisevää vaikutusta tai vaikutusta jo todetun muistisairauden oireiden kulkuun.

Kognitiivista harjoittelua käytetään toimintamuotona neuropsykologisessa kuntoutuksessa, jolloin harjoittelu tapahtuu koulutetun neuropsykologin ohjauksessa yhdessä sovitun kuntoutustavoitteen mukaisesti.

Itsenäinen kognitiivinen harjoittelu voi kuitenkin olla mukavaa ajanvietettä ja tarjota toistuvia onnistumisen kokemuksia. Aktiivinen toiminta ja osallistuminen ovat aivoterveyden kannalta suositeltavia läpi elämän. Pelit, sudokut ja muu "aivojumppa" eivät ole haitallisia aivovamman tai -sairaudenkaan jälkeen, joten niillä voi huoletta halutessaan haastaa itseään terveydentilasta riippumatta.


Edellinen sivuSeuraava sivu