1960-luvun alussa havaittiin, että MS-tautia sairastavilla oli voimakkaampi vasta-ainetuotanto tuhkarokkovirusta kohtaan kuin verrokeilla. Vuonna 1963 alettiin epäillä, että MS-tauti voisi olla tavallisen viruksen aiheuttama harvinainen komplikaatio.
Vuonna 2000 epidemiologi Alberto Ascherio julkaisi ensimmäisen artikkelinsa EBV:n (Epstein-Barrin virus) yhteydestä MS-tautiin. Jo vuonna 2007 julkaistussa Ascherion ryhmän julkaisussa saattoi nähdä, että EBV:n riskisuhde MS-tautiin on aivan omaa luokkaansa verrattuna muihin riskitekijöihin.
On todennäköistä, että EBV-infektion ja geneettisten tekijöiden lisäksi tarvitaan muitakin tekijöitä MS-taudin kehittymiseksi. Näitä saattavat olla muut virukset, jotka stimuloivat immuunijärjestelmää EBV:n lisäksi. Erityisesti esille on noussut eräs toinen herpes-virus (HHV6, human herpesvirus-6), joka on havaittu ruotsalaisessa tutkimuksessa MS-taudin itsenäiseksi riskitekijäksi.
EBV:n paljastuminen MS-taudin yhdeksi syyksi on merkittävä asia, sillä se tulee suuntaamaan tutkimuksen prioriteetteja ja johtaa toivottavasti syyn mukaisiin hoitoihin ja jopa ennaltaehkäisevän rokotteen kehittämiseen.
Uutinen on kirjoitettu HUSin neurologian professori ja osastonylilääkäri Pentti Tienarin Avainlehden artikkelin pohjalta sekä hänen luvallaan.