Väsymys vaihtelee
Tavallisessa väsymyksessä jaksamme yleensä hoitaa normaalit iltatoimet ennen sänkyyn menoa, mutta aivovaurioon liittyvässä väsymyksessä levon tarve saattaa tulla äkisti ja varoittamatta. Aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman jälkeinen väsymys eroaa tavallisesta väsymyksestä myös siinä, ettei se aina ole suhteessa rasituksen määrään, vaan väsymys voi tulla hyvinkin lyhyen ajattelutyötä vaativan tai fyysisen ponnistelun jälkeen: kesken kiinnostavan keskustelutuokion tai vaikkapa kaupassa käynnin jälkeen.
Väsymys ei välttämättä vaivaa päivittäin. Jonain päivänä olo voi olla energinen, ja toisena saattaa tuntea itsensä aivan uupuneeksi ja voimattomaksi.
Levon tarve lisääntyy
Väsymys johtaa levon tarpeen lisääntymiseen. Kestokyky saattaa katketa kesken työpäivän tai muun pitkäkestoisen suorituksen, ja tarvitaan tavallista enemmän taukoja. Tai työpäivä pinnistellään loppuun, mutta kotiin päästyä ei jaksa muuta kuin mennä nukkumaan. Yöunen tarve usein pidentyy, ja päivälläkin saatetaan tarvita lepotaukoja.
Kuormittumisalttius lisääntyy
Väsymykseen liittyy usein myös kuormittumisalttiutta. Esimerkiksi ympäristön melu tai ihmisvilinä voivat aiheuttaa hermostumista ja väsyvyyttä. Myös kehon lämpötilan nousu tai helle voivat väsyttää.
Neurologisissa sairauksissa toipuminen edellyttää usein myös uusien korvaavien toimintatapojen opettelua. Se voi tarkoittaa vaikkapa pyörätuolilla liikkumisen harjoittelua tai muistilappujen käytön opettelua. Uusien tapojen omaksuminen voi vaatia suunnittelua ja kärsivällisyyttä, mikä kuluttaa voimavaroja.
Väsymys vaikeuttaa keskittymistä ja vaikuttaa mielialaan
Väsymys korostaa usein keskittymis- ja muistivaikeuksia. Keskittymiskyvyn vaikeutumisen seurauksena virhealttius voi kasvaa ja toiminta hidastua. Väsyneenä ei jaksa keskittyä myöskään asioiden muistamiseen tai uuden opetteluun.
Väsyvyyteen voi liittyä tunnereaktioiden herkistymistä, kuten ärtyvyyttä - pinna katkeaa helposti ja tulee tiuskittua läheisille. Väsyneenä myös mieliala voi tuntua matalalta.
Huomioi väsymystä korostavat tekijät
Jos väsymykseen liittyy unihäiriö, on sen syiden selvittäminen ja hoitaminen ensisijaista. Esimerkiksi sairastumiseen liittyvät kivut, pidätysvaikeudet tai mielialavaikeudet voivat aiheuttaa univaikeuksia.
Sairastuminen aiheuttaa usein erilaisia tunnereaktioita, kuten stressiä, surua tai ahdistusta. Myös mielialan masentuneisuus voi vaikuttaa yleiseen jaksamiseen ja olla yksi väsyvyyden perussyy.
Lisäksi monet neurologisten ja psykiatristen sairauksien lääkkeet sekä unilääkkeet voivat alentaa vireystilaa ja aiheuttaa väsymystä.
Edellinen sivuSeuraava sivu