​​​​Tunteen ilmaisu, tunnistaminen ja kokeminen​

Tunteiden ilmaisun vaikeudet voivat näkyä äänen ja puheen tuotossa, kasvojen ilmeiden muutoksina tai jopa ilmeettömyytenä. Henkilön voi olla vaikea tuottaa ja tunnistaa puheessa olevia tunnesävyjä.

Tunteiden tunnistamisen vaikeuksia voi esiintyä eleiden, ilmeiden, puheen ei-kielellisten piirteiden ja kehon asentojen tulkitsemisessa. Näistä johtuen esimerkiksi huumorintaju voi muuttua ja kyky kokea empatiaa voi heikentyä. Sairastunut tai vammautunut voi vaikuttaa kyvyttömältä ymmärtämään toisten tunteita.

Henkilön kyky kokea sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita voi muuttua aiemmasta. Tunteet voivat vaihtua nopeasti laidasta laitaan ja tunne-elämä vaikuttaa epävakaalta. Aivovaurioon voi liittyä tunteiden latistumista ja tunnekokemusten vähentymistä, jolloin vain tarpeeksi voimakas ärsyke saa aikaan tunnekokemuksen aktivoitumista. Joskus esiintyy myös perusteetonta hyvän olon tunnetta, vähäunisuutta ja vauhdikkuutta.

Korostunut ärtyisyys on yleisin käyttäytymisen muutos. Henkilö kokee sietokykynsä alentuneeksi ja suuttuu aiempaa nopeammin. Ärtymyksen voi laukaista tavanomainen, aikaisemmin varsin pieneltä tuntunut asia (kuten rauhaton tilanne, suunnitelmien yhtäkkinen muutos, pikkuasian unohtaminen tai kriittinen kommentti). Ärtyisyys voi myös herätä, kun tiedonkäsittelyn häiriöt hankaloittavat aiemmin helposti sujunutta arkea tai työntekoa. Ärtyisyyttä liittyy lieviinkin aivojen vaurioihin.

Masennusta ja ahdistuneisuutta ilmenee melko usein aivovaurion yhteydessä. Masennus voi olla suoraan seurausta aivoihin tulleesta vauriosta. Myös toipumisen ja kuntoutumisen hidastuminen saattavat laskea mielialaa henkilön tiedostaessa paremmin oireensa ja niiden aiheuttamat rajoitukset. Toimintakyvyn muutoksiin liittyvä hämmennys ja huolestuneisuus voivat lisätä ahdistuneisuutta.

Pakkoitku ja pakkonauru ovat harvinaisia aivojen vaurioon liittyviä tahdosta riippumattomia reaktioita. Reaktio alkaa nopeasti tunteita herättävässä tilanteessa tai käsiteltäessä tunnepitoista asiaa. Henkilö itkee tai nauraa herkästi, vaikka tunnekokemus ei olisi erityisen voimakas tai jopa puuttuisi lähes kokonaan.

Käyttäytyminen

Käytöskontrolli voi heikentyä itsesäätelytaitojen muuttumisen vuoksi. Käyttäytymiseen saattaa tulla impulsiivisuutta, jolloin henkilö toimii omien mielitekojensa mukaan ajattelematta ja harkitsematta seurauksia. Hän saattaa ilmaista ajatuksensa suoraan, vaikka aiemmin olisi ollut hienovaraisempi ilmaisussaan. Toiminta voi olla lyhytjänteistä ja tekemisten loppuun saattaminen hankalaa. Joskus kyvyttömyys hillitä vihan tunteita voi johtaa raivokohtauksiin.

Aivovaurio voi eri syistä muuttaa henkilön seksuaalista käyttäytymistä. Vaurion seurauksena voi esiintyä yli- tai aliseksuaalisuutta, estottomuutta ja erektiohäiriöitä. Seksuaalinen halu voi joko lisääntyä tai vähentyä. Henkilö voi myös tulkita väärin toisten ihmisten seksuaalista käyttäytymistä.

Sairastuneella tai vammautuneella voi olla vaikeutta tiedostaa oireitaan tai toimintakyvyssään tapahtuneita muutoksia. Kun oiretiedostuksen vaikeus on seurausta aivojen vauriosta, puhutaan oiretiedostuksen pu​utteista. Sairastumisen tai oireiden kieltämisessä voi kuitenkin olla kyse myös psyykkisestä puolustusmekanismista, jossa henkilö suojautuu tapahtuneen herättämältä ahdistukselta torjumalla sairauden tai vamman mielestään.

​Lue lisää:

Vaikeus tiedostaa sairauden aiheuttamia oireita​