Toimintakyvyn muutoksiin sopeutuminen

Aivosairauden tai tapaturman aiheuttamat oireet ovat yksilöllisiä. Toimintarajoite voi olla lievä ja  ohimenevä, tai jäädä pysyväksi osaksi elämää.

​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Toimintakyvyn muutoksia on eriasteisia​

Äkillisillä aivotoiminnan häiriöillä tarkoitetaan sekä nopeasti alkavia neurologisia sairauksia (kuten aivoverenkiertohäiriö) tai tapaturmia, joiden seurauksena aivot vaurioituvat ja toimintakyky muuttuu. Vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta riippuen voi seurata pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, kielellisiä häiriöitä tai muita neuropsykologisia oireita. Seuraukset ovat aina yksilöllisiä.

Kun toimintarajoitt​​een vuoksi joutuu luopumaan työstä, harrastuksesta tai autoilusta, on rajoite päivittäin läsnä. Aina seuraukset eivät kuitenkaan ole näin ilmeisiä. Lievät neuropsykologiset oireet tulevat ehkä ilmi vasta, kun sairausloma päättyy ja on aika palata työhön tai opintojen pariin.​​

​​Usein vasta ajan kanssa selviää, millaisia muutoksia toimintakykyyn pysyvästi jää – jos jää. Toipuminen vaatii oman aikansa ja luottamus omiin mahdollisuuksiin palautuu yleensä vähitellen. Tässä auttavat pienetkin kuntoutustavoitteet. Rohkeus yrittää lisääntyy onnistumisten myötä, pie​nin askelin.​p>

​M​uutosten ja oireiden tiedostaminen

​​​

Toimintakyvyn muutosten ja oireiden tiedostaminen on tärkeä askel toipumisessa, mutta voi myös aiheuttaa huolta. Mieliala laskee herkästi, kun käsitys toimintakyvyn muutoksista vahvistuu. Surun kokeminen on sopeutumisen yksi vaihe, merkki edistymisestä ja eteenpäin menemisestä.​

Toipumisen edetessä​ oiretiedostuksen rakentuminen on tärkeää, jotta sairastunut oppii ottamaan toimintakykynsä muutokset huomioon päivittäisissä toimissa. Oireiden tiedostaminen mahdollistaa myös kuntouttavan harjoittelun ja oireita kompensoivien toimintatapojen opettelun.

Myös läheisten on tärkeä saada tietoa aivosairauteen tai -vammaan liittyvistä oireista.​

Tunnereaktiot

​Aiemmat elämänkokemukset vaikuttavat siihen, minkälaisia tunnereaktioita sairastuminen herättää. Omalle luonteelle ominaiset, mutta aiempaa voimakkaammat mielialojen vaihtelut ovat sairastumisen jälkeen tavallisia.

Toimintakyvyn muutokset ja lisääntynyt avuntarve voivat herättää monenlaisia tunteita: hämmennystä, turhautumista, avuttomuutta, ahdistuneisuutta ja joskus vihaakin. Nämä kaikki ovat tarkoituksenmukaisia ja normaaleja mielen reaktioita sairastumiseen ja muuttuneeseen elämäntilanteeseen.

​​​​​​Aivotoiminnan häiriö voi myös vaikuttaa tunne-elämän säätelylle tärkeisiin aivoalueisiin. Tästä voi olla seurauksena esimerkiksi tunnekokemusten latistumista, voimistumista tai nopeaa vaihtelua, ​alentunutta sietokykyä ja itkuherkkyyttä. Toisaalta sairastuneella voi esiintyä tilanteeseen sopimatonta huolettomuutta ja joskus myös vaikeutta tulkita muiden tunnetiloja tai sosiaalisia tilanteita.

Muutoksiin sopeutuminen​

Sopeutuminen odottamattomaan tapahtumaan etenee yksilöllisesti ja voi viedä kauankin.​​ ​​Toimintakyvyn rajoitusten hyväksyminen ei aina ole helppoa. Monet tilanne- ja persoonallisuustekijät vaikuttavat sopeutumiseen. Perheen, ystävien ja saman kokeneiden tuki on tärkeää.

Alla on esimerkkejä keinoista, joista voi olla apua muuttuneessa elämäntilanteessa.

Sopeutumisen keinoja

  • Puhu tunteistasi perheelle, ystäville tai ammattilaisille. Itkeäkin saa.
  • Selkeä päiväjärjestys auttaa jaksamaan. Yöt on hyvä rauhoittaa nukkumista varten& ja päiviin sisällyttää aktiivisuutta.
  • Vaikka sairastuminen on ehkä muuttanut toimintakykyäsi, pyri tekemään juuri sinulle hyvää mieltä tuottavia asioita. Kuuntele mielimusiikkiasi, lue, katso elokuvia tai liiku luonnossa.
  • Pyri ylläpitämään sosiaalisia kontakteja: tapaa ystäviä ja jatka harrastuksia vointisi ja jaksamisesi mukaan.
  • Osa ihmisistä kokee helpottavaksi tavata samassa tilanteessa olevia. Voit löytää vertaistukea esimerkiksi potilasjärjestöistä.
  • Hanki lisää tietoa aivotoiminnan häiriöstä ja oireistasi esimerkiksi lukemalla aiheesta.
  • Anna toipumiselle aikaa. Yritä laskea vaatimustasoasi ja jaa suuremmat tavoitteet ja haaveet pienempiin osatavoitteisiin.
  • Edistymistä on usein vaikea huomata, kun se tapahtuu vähitellen. Pitämällä päiväkirjaa huomaat selvemmin toimintakykysi kohentumisen.

Mistä löydän apua?​​

Mikäli omat tunnereaktiot tuntuvat turhan voimakkailta tai alavireisyys jatkuu useamman kuukauden, kannattaa ottaa yhteys hoitavaan lääkäriin tai kuntoutuksen vastuuhenkilöihin. Jos tällaista hoitosuhdetta ei nyt ole, apua voi lähteä hakemaan omalta terveysasemalta tai työterveyshuollosta.

Neurologinen sairastuminen tai vammautuminen on usein kriisi myös sairastuneen läheisille​. Läheisetkin voivat tarvita apua ja tukea muuttuneessa elämäntilanteessa.

Lue lis​​ää:

Muualla Terveyskylässä

Vertaistalo ​kokoaa vertaistukea tarjoavia yhdistyksiä potilaille ja heidän läheisilleen. Tavoitteena on mahdollisimman vaivaton pääsy vertaistukipalveluihin.

Kuntoutumistalon opas sinulle, jonka läheinen on sairastunut

Kunt​outumistalo tarjoaa myös tietoa kuntoutuspalveluista ja terapiamuodoista, jotka ovat ajankohtaisia s​airauden tai työkyvyttömyyden sattuessa. Kuntoutuksen yleisenä tavoitteena on sairastuneen toimintakyvyn ja elämänlaadun kohentaminen​.


Edellinen sivuSeur​aava sivu