​​​Tietoisuus oman toimintakyvyn rajoituksista sekä toisaalta vahvuuksista on oleellinen taito oireiden hallintakeinojen löytämisessä. Tätä taitoa kutsutaan myös metakognitiiviseksi tiedoksi. Tietoisuus lisääntyy toiminnasta saadun palautteen avulla. Esimerkiksi läheisten on hyvä antaa palautetta sairastuneen tai vammautuneen harkitsemattomasta ja mahdollisesti loukkaavasta käytöksestä. Mielipaha on syytä ilmaista suoraan, sillä henkilö saattaa impulsiivisen käyttäytymisen ohella olla kykenemätön arvioimaan oman toimintansa vaikutusta toiseen henkilöön.

Aloitekyvyn vaikeuksia voidaan lievittää ulkopuolisin kehotuksin ja ajastettujen toimintaohjeiden avulla ('Nouse ylös klo 8 ja tee aamutoimet'), joita vähitellen pyritään vähentämään. Lievemmissä häiriöissä voidaan käyttää päivittäisiä tehtävälistoja ja kalenteria.

Suunnittelun vaikeutta voidaan helpottaa jakamalla tehtävät pienempiin osatavoitteisiin. Esimerkiksi läheisen syntymäpäiväjuhlia järjestettäessä kauppalista kannattaa suunnitella tutussa kaupassa niin, että ostettavat asiat ovat kulkureitin mukaisessa järjestyksessä. Kun tarpeelliset herkut ja niihin tarvittavat raaka-aineet on hankittu, seuraava tavoite voi olla syntymäpäivälahjan etsiminen ja ostaminen.

Impulsiivisuutta voidaan yrittää vähentää huoneentauluilla siitä, mitä ilman harkintaa ei tule tehdä (’Älä mene ulos'). Lievemmässä tapauksissa henkilöä tulee muistuttaa harkinnan tarpeellisuudesta sekä liian nopean toimintatavan hidastamisesta.​