Miten oire ilmenee?

Ihmisen oppiessa elämänsä varrella erilaisia liikkeitä ja liikesarjoja muodostuu aivoihin mielikuvia ja malleja siitä, miten liike suoritetaan. Näiden mallien häiriintymistä kutsutaan apraksiaksi.

​​Tahdonalaisten liikkeiden häiriö voi ilmetä kömpelyytenä, väärinä liikkeinä tai liikkeiden suuntien virheinä. Liikesarjan osat voivat sekoittua ja ne tehdään väärässä järjestyksessä, samaa liikettä toistetaan epätarkoituksenmukaisesti tai esineitä ei osata käyttää oikein.

Herkimmin heikkenevät kätevyyttä ja sorminäppäryyttä vaativat toiminnot sekä käsien yhteistoimintaa vaativat suoritukset. Kyse ei kuitenkaan ole motorisesta puutosoireesta, vaan häiriöstä liikkeiden toteutuksessa. Varsinaisilla esineillä työskenteleminen saattaa olla helpompaa, mutta tällöinkin arkipäivän tilanteissa esiintyy kömpelyyttä ja virhetoimintoja.​

Lievimmissä häiriöissä käytännön askareet saattavat sujua automaattisesti, mutta liikkeiden oppiminen tai tietoinen kontrolli voi olla työlästä. Voi esimerkiksi olla vaikea esittää pantomiimina miten kaadetaan maitoa lasiin tai vilkutetaan, mutta käytännön tilanteessa toiminnot onnistuvat.

Vaikeassa apraksiassa hankaluuksia ilmenee jo arkitoiminnoissa. Henkilö ei esimerkiksi pysty kampaamaan hiuksiaan, pukemaan tai ajamaan partaansa. Hän käyttää esineitä väärin ja yrittää mahdollisesti syödä vaikkapa puuroa haarukalla.​​

Useimmiten apraksia on seurausta vasemman aivopuoliskon aivoverenkiertohäiriöstä. Tavallisimmin molempien käsien hallinta on vaikeutunut, mutta joskus esiintyy vain toisen käden tahdonalaisten liikkeiden häiriintymistä.​ Myös kävelyssä voi esiintyä apraksiaa. Suun alueen apraksia vaikeuttaa puheen tuottoa. Pukeutumisapraksia ilmenee niin, ettei henkilö tiedä, miten vaatekappaleet puetaan. Se on tavallisempaa oikean aivopuoliskon vauriossa ja liittyy yleensä avaruudellisen hahm​ottamisen vaikeuksiin. Kirjoitusapraksiassa kirjainten motorinen tuottaminen muuttuu työlääksi.


Edellinen sivuSeuraava sivu