Miten lievittää haittaa?

Toiminnan korjaamisessa tulisi kiinnittää huomiota virheliikkeiden karsimiseen ja havaintovihjeiden tai sanallisen ohjauksen käyttöön liikkeiden hallinnan parantamisessa. Mekaanisesta häiriötoiminnan toistamisesta ei ole apua.

Koska apraksiassa on kyse nimenomaan tahdonalaisen toiminnan ​​​vaikeudesta, tulisi suosia tilanteita, joissa toiminta tapahtuu luonnostaan ja spontaanisti. Tietoinen yrittäminen usein vain sotkee toimintaa. Joskus tehtävä kannattaa lopettaa ja pitää pieni tauko, jonka jälkeen voi rauhallisesti jatkaa.

Vaikeassa apraksiassa henkilö tarvitsee apua arkiaskareissa, jos siisteyteen, pukeutumiseen, ruoanlaittoon ja ruokailuun liittyvissä toiminnoissa on vaikeutta. Myös elektronisten laitteiden motorisessa hallinnassa voi olla hankaluutta. Kotioloissa on tärkeä välttää sellaisia toimintoja, joissa voisi vahingoittaa itseään.

​Yleensä häiriö korjaantuu, ainakin osittain, spontaanisti sairastumista seuraavien kuukausien – ensimmäisen vuoden aikana. Mikäli häiriöt ovat voimakkaat tai jatkuvat pitkään, on toimintaterapia tarpeen käytännön arkiselviytymisen kohentamiseksi. Toiminnan harjoittaminen konkreettisissa arkitilanteissa on tärkeää. Suun alueen apraksiassa puhet​erapia on ensisijainen kuntoutusmuoto. Tarvittaessa myös neur​opsykologine​​n kuntoutus voi olla tukena.​​


Edellinen sivu

 


​ ​