Kuntoutus pyritään aloittamaan pian sairastumisen jälkeen. ​Joissakin tapauksissa kuntoutustarve on lyhyt ja kielellinen oirekuva lievittyy nopeasti sairastumisen alkuvaiheen jälkeen. Kuitenkin joissakin tapauksissa kuntoutustarve jatkuu ja sairastunut saattaa tarvita pitkäaikaista terapiaa.

Kuntoutuksessa kuntoutuja tekee puheterapeutin ohjauksessa kielellisen oirekuvan laatuun ja vakavuusasteeseen sopivia harjoitteita, joilla tavoitellaan kielellisten taitojen kohentumista. Tavoitteena voi olla esimerkiksi kohentaa kuntoutujan puheen ymmärtämisen taitoja, sanojen löytämistä tai kirjoitustaitoa.

Puheterapeutti ohjaa myös erilaisia kompensaatiokeinoja joilla pyritään mahdollistamaan kuntoutujan mahdollisimman hyvä osallistuminen vuorovaikutukseen. Näitä voi esimerkiksi olla kirjoituksen tai eleiden hyödyntäminen keskustelutilanteissa.

Puheterapiakuntoutus on perinteisesti toteutettu yksilökäynteinä, joissa puheterapeutti ja kuntoutuja työskentelevät kahden kesken. Usein kuitenkin terapia toteutetaan yhdessä omaisten kanssa, jolloin omaiset osallistuvat puheterapiakäynnille ja harjoittelevat vuorovaikutusta yhdessä kuntoutujan kanssa. Terapia voidaan toteuttaa myös ryhmämuotoisena, jolloin yhdellä terapiakäynnillä on useita kuntoutujia ja mahdollisesti myös heidän omaisiaan. Kehitteillä on myös erilaisia etäkuntoutuksen muotoja, jolloin terapiatyö toteutuu esimerkiksi internetin välityksellä video- ja ääniyhteyden kautta. Tilanteeseen sopivan terapiamuodon pohtivat yhdessä kuntoutuja, omaiset ja puheterapeutti.

Afasian kuntoutuksessa harjoituksen runsas määrä on tärkeää. Puheterapeutti ohjaa usein kuntoutujaa myös omatoimiseen tai omaisten kanssa tehtävään harjoitteluun. Kuntoutujaa on syytä rohkaista aktiiviseen rooliin kuntoutuksessa​.