Muistihäiriön tyyppi ja vaikeusaste ovat yhteydessä siihen, minkälaisesta aivosairaudesta, aivoalueen vauriosta tai toimintahäiriöstä on kyse. Usein laajempi vaurio aiheuttaa isompia toimintamuutoksia, mutta joskus pienikin vaurio muistin kannalta tärkeässä aivojen osassa voi haitata muistamista suuresti.
- Paikallisen aivovaurion jälkeen muistivaikeus koskee usein enemmän joko kielellisiä sisältöjä (luetut uutiset, sanallisesti sovitut menot tai tekstiviestit) tai ei-kielellisiä sisältöjä (reitit, kasvot, tavaroiden tai paikkojen sijainti). Tällainen muistihäiriö saattaa sivusta seuraavan mielestä vaikuttaa valikoivalta. Hämmennystä lisää, kun vanhat taidot kuten polkupyörällä ajaminen tai laskutaito ovat usein säilyneet lähes ennallaan.
- Äkillisen aivovaurion jälkeen vaikeutuu useimmiten uuden oppiminen. Vanhat ennen aivotapahtumaa opitut asiat pysyvät yleensä mielessä myös aivovaurion jälkeen.
- Silloin, kun aivotoiminnan häiriö estää mieleenpainamisen lähes riippumatta muistettavan aineksen laadusta, puhutaan amnesiasta. Vaikeassa amnesiassa tyypillistä on nopea unohtaminen: kerrottu asia saattaa pysyä mielessä hetken aikaa, ehkä vain 10 minuuttia, ja häipyä sitten kokonaan muistista.
- Aivovamman jälkeisellä muistiaukolla (posttraumaattinen amnesia, PTA) tarkoitetaan aikaa, josta ei ole lainkaan yhtenäisiä muistikuvia tapaturman tai onnettomuuden jälkeen. Joskus mielestä katoaa muistikuvia myös tapaturmaa edeltäneeltä ajalta.
- Lyhytkestoisen työmuistin häiriöt ovat yleisiä työikäisten kokemia muistiongelmia. Useimmiten työmuistin pätkiminen johtuu kiireestä ja monen asian samanaikaisesta tekemisestä. Myös huolet, kivut ja huonosti nukuttu yö voivat vaikuttaa työmuistin toimintaan. Onneksi tällaisetmuistiongelmat ovat yleensä lieviä ja tilapäisiä.