Lukemisen vaikeus
Vaikeissa lukemishäiriöissä (aleksia) jo yksittäisten kirjainten tai sanojen tunnistaminen on hankalaa. Lievemmissä häiriöissä laajempien kirjoitettujen kokonaisuuksien ymmärtäminen on työlästä.
Pelkkää lukemishäiriötä esiintyy joskus irrallaan kirjoittamisen häiriöstä ja muista tiedonkäsittelyn vaikeuksista (aleksia ilman agrafiaa). Tällöin vaikeus pohjautuu kirjainten tai sanojen hahmojen tunnistuksen vaikeuteen. Hahmotushäiriöihin voi liittyä muunkinlaisia lukemisvaikeuksia.
Kuvantunnistuksen häiriö (visuaalinen agnosia) voi vaikuttaa niin, ettei henkilö saa tekstistä selvää. Toispuoleinen huomiotta jäämisen häiriö (neglect-oire) vaikeuttaa usein lukemista. Neglect-oireinen henkilö lukee vain rivin lopun tai alun, eikä voi ymmärtää tällöin tekstiä kokonaisuutena. Myös katseen kohdistamisen vaikeus, näkökenttäpuutokset tai tarkkaavuusvaikeudet saattavat hidastaa lukemista ja altistaa virheille.
Kirjoittamisen vaikeus
Kirjoitusvaikeus (agrafia) voi tulla esille jo yksittäisten kirjainten kohdalla tai sanoissa. Ongelmat voivat liittyä myös näönvaraisen havainnoinnin häiriöihin, toispuoleiseen huomiotta jäämisen häiriöön tai tarkkaavuusvaikeuksiin. Kun perushäiriö on toiminnanohjauksen alueella, tavallinen virhe on saman kirjaimen (joskus sanankin) tahaton toistaminen eli juuttuminen.
Kirjoittamisessa voi olla myös motorisia vaikeuksia. Halvaus voi ehkäistä käden käytön kokonaan. Tahdonalaisten liikkeiden häiriöissä eli
apraksioissa kynän jälki muuttuu ja tekstistä tulee epäselvää. Tavallisimmin yliopitut taidot, kuten nimikirjoitus, säilyvät paremmin. Sen sijaan spontaani kirjoitus ja kopioiminen voivat olla työläitä.
Laskemisen vaikeus
Laskemishäiriöstä (akalkulia) puhutaan, kun jo omaksuttu laskutaito on heikentynyt ja laskuprosessien suorittaminen vaikeutunut. Vakavassa häiriössä on vaikeutta numeroiden ja laskumerkkien tunnistamisessa ja peruslaskujen ymmärtämisessä. Lievemmissä häiriöissä itse laskusuoritus hallitaan, mutta toiminta on virheellistä.
Laskemisen vaikeuksia esiintyy usein yhdessä puheen häiriöiden (afasia) kanssa, jolloin vaurio on yleensä vasemmassa aivopuoliskossa. Afasiaan voi liittyä vaikeutta tunnistaa, lukea tai kirjoittaa numeroita, lukujen väärin nimeämistä ja vaikeutta matemaattisten käsitteiden ymmärtämisessä.
Ensisijainen ongelma voi olla myös näönvaraisessa havainnoinnissa. Avaruudellisen hahmottamisen häiriö voi ilmetä siten, että henkilö sekoittaa sarakkeet yhteen- ja vähennyslaskuissa, tai sekoittaa numeroita. Hän voi merkitä numerot väärinpäin tai numeroiden paikat vaihtuvat. Avaruudellista hahmottamista tarvitaan laskusuuntien, lukusuoran, etäisyyksien ja suhteiden mieltämiseen. Toispuoleisen huomiotta jäämisen häiriön yhteydessä tehtävä voi jäädä kesken, kun henkilö laskee laskutehtävästä& vain toisen puolen.
Muistivaikeuksien vuoksi laskusäännöt saattavat unohtua, tai henkilön voi olla vaikea pitää mielessä tehtävän eri vaiheita. Toiminnanohjauksen ongelmat voivat aiheuttaa vaikeutta laskutoimitusten aloittamisessa tai niiden loppuun asti ratkaisemisessa. Tällöin suoritus voi jäädä kesken tai sama, jo tehty laskun vaihe voi toistua tarpeettomasti. Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet voivat altistaa hätäisyydelle, epätarkkuudelle ja virheille.
Edellinen sivuSeuraava sivu