Vaikeissa aivoperäisissä lukemishäiriöissä (aleksia) jo yksittäisten kirjainten tai sanojen tunnistaminen on hankalaa. Lukeminen on mekaanisesti hidasta ja tapahtuu työläästi, sana kerrallaan. Lievemmissä häiriöissä pidempien kirjoitettujen lauseiden tai tekstikokonaisuuksien ymmärtäminen on työlästä.
Pelkkää lukemishäiriötä esiintyy joskus irrallaan kirjoittamisen häiriöstä ja muista tiedonkäsittelyn vaikeuksista (aleksia ilman agrafiaa). Tällöin vaikeus pohjautuu kirjainten tai sanojen hahmojen tunnistuksen vaikeuteen. Hahmotushäiriöihin voi liittyä muunkinlaisia lukemisvaikeuksia. Visuaalisen hahmottamisen ja kuvantunnistuksen häiriö (visuaalinen agnosia) voi vaikuttaa niin, ettei henkilö saa tekstistä selvää.
Toispuoleinen huomiotta jäämisen häiriö (neglect-oire) vaikeuttaa usein lukemista. Neglect-oireinen henkilö lukee vain rivin lopun tai alun, eikä voi ymmärtää tällöin tekstiä kokonaisuutena. Myös katseen kohdistamisen vaikeus, näkökenttäpuutokset tai tarkkaavuuden häiriöt saattavat hidastaa lukemista ja altistaa virheille.
Keskittymisen vaikeudet haittaavat usein pidempien tekstien, kuten kirjojen, lukemista. Keskittymisvaikeudet voivat liittyä aivojen vaurioon, mutta yhtä lailla myös univaikeuksiin, mielialahäiriöihin tai muuten vaikeaan tai kuormittavaan elämäntilanteeseen.