Neuropsykologisten oireiden syyt

Neuropsykologisten oireiden vaikeusaste vaihtelee lievistä ja ohimenevistä häiriöistä pysyviin ja vakaviin toimintakyvyn muutoksiin.​  Syynä voi olla aivosairaus tai -vamma, mutta aina näin ei ole.

Neuropsykologinen oirekokonaisuus on aina yksilöllinen. Oireiden kirjo vaihtelee tiedonkäsittelyn vaikeuksista tunnesäätelyn ja käyttäytymisen ongelmiin. Häiriöiden ilmenemismuotoihin vaikuttavat aivosairauden tai -vamman laatu ja vakavuus, aivovaurion sijainti, aivojen kehitysvaihe sekä yleinen terveydentila.

Eri aivotoiminnot painottuvat eri osiin aivoja. Neuropsykologisten häiriöiden kokonaiskuvan kannalta on oleellista, missä aivojen osassa ja miten laaja vaurio on. Myös sillä on merkitystä, liittyykö aivojen toimintahäiriö lapsuuden kehitykseen, onko se tullut aikuisena vai vasta myöhemmällä iällä.

Neuropsykologisen oireen syy ei aina ole neurologinen. Oire voi olla seurausta myös ihan tavallisesta elämäntilanteeseen liittyvästä kuormitustekijästä tai unenpuutteesta, jolloin keskittyminen vaikeutuu ja toiminta muuttuu tehottomaksi. Tällöin kyseessä on ohimenevä häiriö.

Haitarin otsikkotaso2

Kehitykselliset syyt

Keskushermoston kehitykselliset poikkeamat tarkoittavat laaja-alaisia kehityksen viivästymiä tai kapea-alaisia tiedonkäsittelyn erityisvaikeuksia ja oppimisen vaikeuksia, jotka tavallisesti todetaan jo lapsuudessa. Tällaisia ovat muun muassa lukihäiriö ja aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Kehitysvammaisuus ja autismi ovat esimerkkejä laaja-alaisemmista aivojen kehityksen poikkeamista.

Äkilliset syyt

Äkilliseen neurologiseen sairastumiseen kuten aivoverenkiertohäiriöön, aivotulehdukseen tai aivojen tapaturmaiseen vammaan liittyvät neuropsykologiset oireet ovat voimakkaimmillaan heti aivotapahtuman jälkeen. Yleisiä oireita ovat muistin, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet. Puheessa ilmenevät afasiaoireet ja toispuoleinen tarkkaavuushäiriö eli neglect ovat tyypillisesti aivoverenkiertohäiriön seurauksia. Äkillisesti alkaneet oireet lievenevät joskus nopeastikin toipumisen käynnistyessä. Osa häiriöistä voi jäädä pysyväksi haitaksi.

HUOM! Äkillisesti alkavissa aivoverenkiertohäiriön oireissa, joita ovat suupielen roikkuminen, toisen käden tai jalan voimattomuus tai tunnottomuus, puhehäiriö, näköhäiriöt (kahtena näkeminen tai näkökenttäpuutos), sekä tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja huimaus yhdessä tulee heti saada apua. Soita tällöin hätänumeroon 112.

Ohimenevät syyt

Mielialaongelmiin ja muihin mielenterveyden häiriöihin liittyvät neuropsykologiset oireet vaihtelevat voinnin mukaan ja esimerkiksi masennuksessa lievittyvät sairaudesta toipumisen myötä. Samaan tapaan stressin, univajeen tai uupumuksen aiheuttamat keskittymisen ja muistin ongelmat yleensä väistyvät, kun kuormittava tilanne helpottuu.

Etenevät aivosairaudet

Etenevien muistisairauksien oireet alkavat tyypillisesti vähitellen ja muuttuvat ajan myötä yhä hankalammiksi. Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti. Myös verisuoniperäinen (vaskulaarinen) muistisairaus on yleinen. Se liittyy erityyppisiin aivoverenkiertohäiriöihin.

neuropsykologia; oireet; toimintakyky; aivot

Päivitetty  12.3.2021