Neuropsykologisen kuntoutuksen menetelmiä voivat olla neuropsykologisiin oireisiin, toimintakykyyn ja sen haasteisiin sekä elämänmuutokseen syventyvät keskustelut, kognitiivinen harjoittelu, uusien toimintastrategioiden ja korvaavien toimintatapojen opettelu, tunnesäätelyn harjoittelu, oirekyselyt ja muut itsearviot sekä omien vahvuuksien tarkastelu. Tärkeä osa kuntoutusta on asiantuntijan antama tieto, ohjaus ja palaute.
Ilman kuntoutujan omaa motivaatiota ja aktiivisuutta kuntoutus ei ole tehokasta.
Neuropsykologinen kuntoutus voi sisältää:
- Tiedon ja ymmärryksen lisäämistä (eli psykoedukaatiota) kuntouttettavan henkilön sairaudesta tai vammasta, tähän liittyvistä oireista sekä oireiden merkityksestä ja hallintakeinoista arjessa.
- Kognitiivista kuntoutusta eli tiedonkäsittelyn, erilaisten toimintastrategioiden ja häiriöiden kompensaatiokeinojen harjoittelua. Kognitiivinen harjoittelu tapahtuu aina asiantuntijan ohjauksessa. Uudet teknologiset ratkaisut, kuten virtuaalitodellisuudessa harjoittelu, tehostavat todennäköisesti neuropsykologisen kuntoutuksen vaikutuksia tulevaisuudessa.
- Psyykkistä ja psykososiaalista tukea, mihin voi kuulua myös terapeuttista työskentelyä ja läheisten ohjausta. Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä muun lähiverkoston kuten koulun, opiskelu- tai työpaikan kanssa.
Neuropsykologinen kuntoutus voi toteutua yksilö- tai ryhmämuotoisena. Kesto voi vaihdella lyhyestä muutaman käynnin ohjauksesta pidempiin kuntoutusjaksoihin. Kuntoutus voi toteutua osana moniammatillista kuntoutusohjelmaa tai se voi olla ainoa kuntoutujan tilanteessa tarpeellinen kuntoutusmuoto. Kuntoutus voi toteutua myös etävastaanottoina tai verkkovälitteisenä.