Ajokyvyllä tarkoitetaan toimintakykyä liikenteessä. Sen keskeisiä osia ovat riittävä näkökyky, motoriikka ja tiedonkäsittely. Kuljettajan tulee hallita ajoneuvonsa ja sen hallintalaitteet, havainnoida tarkasti ympäristöään ja sopeuttaa toimintansa nopeasti muuttuviin liikennetilanteisiin.
Ajokyvyn muutokset
Ajokyvyn muutos voi olla lyhytekestoinen tai pysyvä. Lyhytaikaisesti ajokyky voi heikentyä väsymyksestä, päihteistä tai lääkityksestä johtuen. Myös monilla sairauksilla voi olla vaikutusta toimintakykyyn liikenteessä. Kovassa kuumeessa ei ole syytä lähteä auton rattiin.
Kohonnut riski kohtauksellisiin tajunnantason häiriöihin on aina este ajamiselle. Näin on usein epilepsiaa sairastavilla.
Aivojen tiedonkäsittelyyn ja käyttäytymisen säätelyyn liittyvät neuropsykologiset oireet voivat olla riski turvalliselle ajamiselle. Jopa voimakas tunnereaktio voi lisätä onnettomuusriskiä liikenteessä. Tiedonkäsittelyn ja tunnesäätelyn vaikeudet voivat olla seurausta esimerkiksi aivoinfarktista tai tapaturmaisesta aivovammasta.
Ikääntyminen ja ajokyky
Ikääntyminen muuttaa ihmisen toimintakykyä: huomiokyky kapeutuu, toiminta hidastuu ja pimeällä näkeminen vaikeutuu. Muutokset tapahtuvat vähitellen. Terve ja harkintakykyinen autoilija pystyy korvaamaan iän tuomia muutoksia ajamalla varman päälle ja vaaratilanteita ennakoiden. Ajamista kannattaa kuitenkin välttää tilanteissa, joissa ajaminen rasittaa tai tuntuu vaikealta.
Iän myötä yleistyvät sydän- ja verisuonisairaudet ja muistissairaudet voivat heikentää ajoterveyttä. Toimintakyvyn muutokset hiipivät vähitellen, eikä niitä ole aina helppo itse huomata.
Ajokyvyn arviointi
Ajoterveyden ja ajokyvyn arvioinnilla pyritään varmistamaan, että toimintakyky liikenteessä on turvallisella tasolla. Ajoterveyden arviointi on terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä.