Lähes jokaisella on kokemusta ajattelun tahmeudesta, keskittymisen vaikeuksista ja huolimattomuusvirheistä lyhyiksi jääneiden yöunien jälkeen. Yksittäisinä öinä ilmenevä unettomuus tai katkonainen uni on yleistä ja tästä palaudutaan yleensä nopeasti. Kun huonosti nukuttuja öitä alkaa olla toistuvasti, toimintakyvyn muutokset ja uneliaisuus korostuvat päivä päivältä. Jos yöunista nipistää pari tuntia viikon ajan, vaikutus vastaa jo koko yön valvomista.
Unenpuute heikentää toimintakykyä
Jo kahden tunnin univaje heikentää tarkkaavaisuutta ja lisää päiväaikaista uneliaisuutta. Unenpuute näkyy ja tuntuu paitsi keskittymisen myös muistin ongelmina: yksittäisiä asioita unohtuu, oppiminen on jähmeää eikä opittu tahdo säilyä mielessä. Myös ajattelun joustavuus, ongelmanratkaisutaidot ja kyky sietää vastoinkäymisiä voivat heikentyä unenpuutteen seurauksena.
Pitkittyessään uniongelmat kuormittavat usein henkistä jaksamista lisäten alakuloisuutta, ärtyneisyyttä ja ahdistuneisuutta.
Univajeen aiheuttama väsymys ja tiedonkäsittelyvaikeudet alentavat selviytymistä työssä ja opinnoissa. Pahimmillaan väsymys ja siihen liittyvät ongelmat johtavat lisääntyneeseen onnettomuus- ja tapaturmariskiin, mikä voi olla kohtalokasta esimerkiksi liikenteessä. Rattiin nukahtaminen aiheuttaa kuolonkolareita.
| Stressi ja uni | Uniongelmat ovat työikäisillä yleisiä ja liittyvät usein työstressiin tai elämän kriiseihin. Huolet ja murheet valtaavat herkästi mielen yöaikaan ja päiväaikaiset kokemukset saattavat kertautua unissa häiritsevästi. Henkisesti kuormittunut saattaa herätä aamuyön tunteina kykenemättä enää nukahtamaan. |
| Mielenterveyden häiriöt ja uni | Mielenterveyden häiriöistä etenkin masennus aiheuttaa unettomuutta. Aamuyön heräily on tavallinen masennukseen liittyvä uniongelma. Myös ahdistuneisuus voi häiritä nukkumista ja etenkin uneen pääsyä. |
| Alkoholi ja uni | Alkoholi auttaa nukahtamista, mutta huonontaa unta. Vaikka nukahtamisviive lyhenee alkoholin nauttimisen jälkeen, on uni pinnallisempaa ja huonolaatuisempaa kuin ilman alkoholia. Kevyen, syvän ja REM-unen vuorottelu häiriintyy. Uni ei virkistä, kuten tavallisesti. |
| Aivosairaudet ja uni | Aivosairaus tai -vamma voi itsessään aiheuttaa uni-valverytmin häiriöitä ja vireysongelmia. Aivotapahtumasta voi myös seurata tavanomaisesta poikkeavaa väsyvyyttä. Unentarve lisääntyy tapahtuneesta toivuttaessa, eikä vuorokaudessa kerry riittävästi unta ilman päivälepoa. Joskus väsyvyys on itsenäinen aivojen vaurioon liittyvä oire, joka ei helpota edes nukkumalla. |
| Fyysiset sairaudet ja uni | Erilaiset fyysiset sairaudet voivat aiheuttaa unihäiriöitä. Nivel- ja selkäkivut, muu kipu tai särky, kutina tai vaikkapa nenän tukkoisuus voivat olla huonon unen taustalla. Myös esimerkiksi refluksitautiin liittyvä ruokatorven ärsytystila saattaa herättää öisin. Myöhemmällä iällä vaihdevuodet, erilaiset virtsa- ja vatsavaivat voivat haitata nukkumista. |
| Uniapnea | Uniapnea on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, jossa esiintyy unenaikaisia hengityskatkoksia. Katkos voi kestää muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin. Jos hengityskatkoja ja havahtumisia on yössä useita, uni ei ole palauttavaa eikä virkistävää. Aivot voivat myös kärsiä hapenpuutteesta. Uniapnean aiheuttama väsymys alentaa vireystilaa ja keskittymiskykyä, jolloin valppautta vaativat tehtävät päivän aikana hankaloituvat. Uniapneaa voidaan hoitaa. |