Ikääntyminen ja aivot

Ihmisen aivot kehittyvät noin 30-vuotiaaksi asti ja tämän jälkeen alkaa hidas rapistuminen. Iän myötä joidenkin tiedonkäsittelyn toimintojen tehokkuus laskee.

Hermosolujen vähenemisestä johtuen aivojen tilavuus ja paino pienenevät pikkuhiljaa iän myötä. Etenkin tiedonkäsittelyn nopeus ja lyhytkestoisen työmuistin tehokkuus laskevat. Ajattelu hidastuu, nopeaa ja joustavaa reagointia edellyttävä toiminta voi muuttua työläämmäksi. Myös uuden opetteluun kuluu vanhana enemmän aikaa kuin nuorena.

Ikääntymisen erilaiset vaikutukset aivoihin

Kukin vanhenee tavallaan. Ihmisten välillä on suuria suoritus- ja sopeutumiskyvyn eroja, eikä henkilön tiedonkäsittelyn tasoavoi päätellä pelkän iän perusteella.

Yleinen terveydentila on oleellinen vanhuutta ja ikääntyneen toimintakykyä määrittävä tekijä. Aivojen suorituskykyyn vaikuttavat myös monet muut elämänaikaiset olosuhteet: perimä, elinympäristö, työhistoria, ravinto, käytetyt lääkkeet ja elämäntavat.

Ikääntyminen voidaan jaotella normaaliksi, onnistuneeksi tai sairaalloiseksi sen perusteella, miten sairaudet ja aivotoiminnan muutokset henkilön toimintakykyyn vaikuttavat. Terveessä ikääntymisessä tiedonkäsittelytoiminnot eivät laajasti heikkene, eikä ikääntyminen itsessään hävitä opittuja tietoja tai taitoja.

Haitarin otsikkotaso2
Normaali ikääntyminen

Aivojen normaalilla ikääntymisellä tarkoitetaan, että pitkäaikaissairaudet voivat vaikuttaa eri tavoin toimintakykyyn, mutta päivittäinen selviytyminen on itsenäistä. Normaalit aivomuutokset eivät vaaranna kykyä selviytyä itsenäisesti työssä tai päivittäisessä elämässä. Erityistä avuntarvetta ei ole.

Onnistunut ikääntyminen

Kun mitään pitkäaikaissairauksia tai huomattavia aivomuutoksia ei ole, toimintakyvyssä näkyy iän myötä vain vähäisiä muutoksia.

Sairaalloinen ikääntyminen

Vakavat tiedonkäsittelyn muutokset ja muut toimintakyvyn rajoitteet ovat seurausta aivosairaudesta tai muusta pitkäaikaissairaudesta. Arjessa on selvä avuntarve.

ikääntyminen; kognitio; aivot

Päivitetty  12.3.2021