Oppimisvaikeuksien tunnistaminen

Oppimisvaikeudet kannattaa ottaa puheeksi, jos ne haittaavat arkea, opiskelua tai työntekoa. Vaikeuksien tunnistaminen ja arviointi on lähtökohta asianmukaisen tuen saamiselle.

Vaikea-asteiset oppimisen ongelmat ja kehityshäiriöt tunnistetaan yleensä jo lapsuusiässä ja ne määrittävät oleellisesti henkilön elämänkulkua. Kapea-alaisetkin oppimisvaikeudet havaitaan usein viimeistään koulussa. Erityisopettaja voi arvioida lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan taitoja. Puheterapeutit tutkivat kielellisiä taitoja ja näissä ilmeneviä ongelmia. Laajemmin oppimisen valmiuksia ja hankaluuksia selvittää psykologi tai neuropsykologi.

Mitä haittaa oppimisvaikeuksista on?

Haitta riippuu paitsi iästä myös henkilön muista ominaisuuksista ja elämänvaiheesta. Nuoren työelämään pyrkivän aikuisen kohdalla haasteet ovat erilaiset kuin kirjoittamisen kanssa takeltelevan alakoululaisen tai jo eläköityneen yrittäjän. Oppimisvaikeuksien tai tarkkaavuushäiriön kanssa kamppailevan lapsen ja nuoren oppimisen polku on usein kivisempi kuin muilla ikäisillään. Uuden opettelu vie aikaa ja voi vaatia erityistä sinnikkyyttä ja tukitoimia.

Lievemmät ongelmat ovat etenkin joitain vuosikymmeniä sitten koulunsa käyneillä saattaneet jäädä tunnistamatta. Piilevät oppimisvaikeudet voivat vielä aikuisenakin haitata työ- ja opiskeluselviytymistä ja johtaa kohtuuttomaan kuormittumiseen työtehtävissä.

Lapsuuden tiedonkäsittelyn haasteet voivat myöhemmällä iällä korostua aivosairauden tai -vamman myötä. Aiemmin elämässä omaksuttujen hallintakeinojen käyttö saattaa vaikeutua. Jos vaikkapa aivoinfarktiin sairastuneella on ollut luki-häiriö, voi hänelle tämän päälle tulla uutena ongelmana näönvaraisen tarkkaavuuden ja muistin vaikeuksia. Tällöin uuden tiedon omaksuminen voi muuttua työlääksi.

lukihäiriöt; oppimisvaikeudet; neuropsykologinen kuntoutus; tarkkaavaisuushäiriöt

Päivitetty  12.3.2021