Tiedonkäsittelykykymme ovat erityisen riippuvaisia riittävästä unesta ja vireydestä. Monella on kokemuksia lyhyiksi jääneiden yöunien jälkeisestä jähmeydestä, keskittymisen vaikeuksista ja lisääntyvistä huolimattomuusvirheistä.

Unen puute heikentää toimintakykyä​​​

Levon puute näkyy ja tuntuu usein muistin ongelmina: oppiminen on tahmeaa eikä opittu tahdo säilyä mielessä. Myös keskittyminen, ajattelun joustavuus, ongelmanratkaisutaidot ja kyky sietää vastoinkäymisiä saattavat heikentyä. Uniongelmat kuormittavat usein myös henkisesti aiheuttaen alakuloisuutta, ärtyneisyyttä ja ahdistusta.

Yksittäisinä öinä ilmenevä tilapäinen unettomuus on melko tavallista. Jos huonosti nukuttuja öitä alkaa olla toistuvasti, keskittymiskyvyn heikkeneminen ja uneliaisuus korostuvat päivä päivältä, kunnes vaikutukset noin viikon kuluttua vastaavat jo koko yön yhtenäistä valvomista. Myös unen katkonaisuuden on todettu heikentävän tiedonkäsittelyä.

Univajeen aiheuttama päiväväsymys ja tiedonkäsittelyvaikeudet heikentävät herkästi selviytymistä työelämässä tai opinnoissa. Pahimmillaan väsymys ja tiedonkäsittelyn ongelmat johtavat lisääntyneeseen onnettomuus- ja tapaturmariskiin esimerkiksi liikenteessä.

Mistä uniongelmat johtuvat?

​Uniongelmat ovat yleisiä ja liittyvät usein stressiin tai epäsäännölliseen päivärytmiin. Kriiseihin, kuten vakavaan sairastumiseen, voi liittyä uniongelmia. Huolet ja murheet valtaavat yöaikaan herkästi mielen ja vaikeat kokemukset saattavat kertautua unissa häiritsevästi. Psyykkisesti kuormittunut saattaa herätä aamuyön tunteina kykenemättä enää nukahtamaan.

Aivojen toimintaa muuttava sairaus tai tapaturma voi itsessään aiheuttaa uni-valverytmin häiriöitä ja vireysongelmia. Tyypillinen aivotoiminnan häiriön seuraus on tavanomaisesta poikkeava väsyvyys. Tämä voi olla seurausta siitä, että unen tarve on sairaudesta tai tapaturmasta johtuen lisääntynyt, eikä vuorokaudessa kerry enää riittävästi lepoa. Joskus väsyvyys on itsenäinen aivoperäinen oire, joka ei helpota edes nukkumalla.

Mielenterveyden häiriöistä etenkin masennus aiheuttaa unettomuutta.​​​​

Mitä uniongelmille voi tehdä?

Unettomuutta voi pyrkiä ehkäisemään huolehtimalla yleisestä terveydestään ja elämäntavoistaan. Tärkeitä asioita hyvän unen taustalla ovat ruokavalio, liikunta, nautintoaineiden kohtuukäyttö ja sosiaaliset suhteet. Arjessa kannattaa pitää huolta säännöllisestä rytmistä sekä työn ja levon sopivasta suhteesta.

Tilapäinen unettomuus on hyvin tavallista, eikä välttämättä vaadi hoitoa, jos henkilö selviää arjen vaatimuksista ja kokee elämänlaatunsa hyväksi. Jos unettomuus pitkittyy, kannattaa siihen hakea apua. Keskeistä on unettomuuden taustalla olevien syiden ja laukaisevien tekijöiden etsiminen, yksilöllisen tilanteen mukaiset toimenpiteet ja niiden tuloksellisuuden seuranta.

Lue lisää:

Poikkeava väsymys voi olla aivovaurion seuraus