Neuropsykologinen kuntoutus
Kognitiivista harjoittelua käytetään toimintamuotona
neuropsykologisessa kuntoutuksessa, jolloin harjoittelu tapahtuu koulutetun neuropsykologin ohjauksessa yhdessä sovitun kuntoutustavoitteen mukaisesti.
Itsenäinen harjoittelu
Omatoiminen kognitiivinen harjoittelu tunnetaan myös nimellä
aivotreeni. Itsenäinen harjoittelu on mahdollista esimerkiksi tietokonepelien, tietoverkoissa tarjottavien harjoitusohjelmistojen tai älypuhelinsovellusten avulla.
Omatoimisen kognitiivisen harjoittelun vaikuttavuudesta aikuisen henkilön käytännön toimintakykyyn ei toistaiseksi ole kattavaa tutkimusnäyttöä. Tutkimusten perusteella tiedetään, että kognitiivisen harjoittelun hyöty näkyy rajatusti yleensä samankaltaisissa tehtävissä, kuin mitä on harjoiteltu.
Itsenäisen harjoittelun myötä saavutettu tehtäväkohtainen suorituskyky ei nykytietämyksen mukaan lisää aivojen muuta toimintakapasiteettia tai suorituskykyä arjen vaatimuksissa. Myöhemmällä iällä aloitetulla kognitiivisella harjoittelulla ei myöskään tiedetä olevan muistisairauksia ehkäisevää vaikutusta tai vaikutusta jo todetun muistisairauden kulkuun.
Itsenäinen kognitiivinen harjoittelu voi kuitenkin olla mukavaa ajanvietettä ja tarjota toistuvia onnistumisen kokemuksia. Aktiivinen toiminta ja osallistuminen ovat aivoterveyden kannalta suositeltavia läpi elämän. Pelit, sudokut ja muu "aivojumppa" eivät ole haitallisia aivovamman tai -sairaudenkaan jälkeen, joten niillä voi huoletta halutessaan haastaa itseään terveydentilasta riippumatta.
Lue lisää:
Neuropsykologinen kuntoutus aivovaurion jälkeen
Edellinen sivuSeuraava sivu