Aivojen tavanomaisesta poikkeava kehitys
Tiedonkäsittelyvalmiuksissa on runsaasti yksilöiden välistä vaihtelua, mutta yksilön kasvuun ja kehitykseen kuuluu tiettyjen perusvalmiuksien omaksuminen. Jos tavanomainen kehitys syystä tai toisesta häiriintyy, henkilö ei välttämättä opi lukemaan, laskemaan tai havaitsemaan ympäristöä odotetusti. Tällöin kyseessä on kehityksellinen neuropsykologinen häiriö, joka vaikuttaa tiedonkäsittelyyn läpi elämän ja vaatii usein erityistä huomiota koulussa, ammatinhankinnassa ja työelämässä.
Kehityksellisen häiriön taustalla on
synnynnäinen tai varhain lapsen elämässä ilmennyt aivojen kehityksen poikkeavuus. Kehitykselliset häiriöt voivat olla vaikea-asteisia ja laaja-alaisesti toimintakykyä heikentäviä kuten kehitysvammaisuuden ja autismin kohdalla. Kapea-alaisempia ja usein lieväasteisempia kehityksellisiä häiriöitä ovat kielelliset, näönvaraiset tai motoriset erityisvaikeudet, oppimisvaikeudet kuten lukivaikeus sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD).
Kehityksellisten häiriöiden aiheuttama haitta
Vakava-asteiset kehityshäiriöt tunnistetaan yleensä varhain lapsuusiässä ja ne määrittävät oleellisesti henkilön elämänkulkua. Kapea-alaisetkin oppimisvaikeudet havaitaan yleensä viimeistään koulun alettua.
Lievemmät ongelmat ovat etenkin joitain vuosikymmeniä sitten koulunsa käyneiden kohdalla saattaneet jäädä tunnistamatta. Piilevätkin oppimisvaikeudet voivat haitata työ- ja opiskeluselviytymistä ja johtaa kohtuuttomaan kuormittumiseen.
Aivosairauden tai -vamman sattuessa aiemmin omaksuttujen korvaavien toimintatapojen käyttö saattaa hankaloitua. Jos esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöön sairastuneella on aiemmin ollut lukemisen ja kirjallisen oppimisen ongelmia, voi hänelle tämän päälle tulla keskittymisen ja näönvaraisen muistamisen ongelmia. Tällöin uuden tiedon omaksuminen voi vaikeutua merkittävästi. Usein aiemmat tiedonkäsittelyn haasteet myös korostuvat äkillisen aivotoiminnan häiriön myötä.
Sairastumista edeltäviä suorituskyvyn vahvuuksia ja heikkouksia kartoitetaan neuropsykologisessa tutkimuksessa ja kuntoutuksessa, jotta voidaan päätellä, missä määrin sairastuminen on muuttanut toimintakykyä.
Kehityksellisten neuropsykologisten ongelmien aiheuttama haitta riippuu iästä, muista yksilön ominaisuuksista sekä elämänvaiheesta. Esimerkiksi nuoren työelämään pyrkivän aikuisen kohdalla haasteet ovat erilaiset kuin pakollisten lukuaineiden kanssa kamppailevan lukiolaisen tai eläköityneen yrittäjän. Myös kehityksellisiin neuropsykologisiin ongelmiin on saatavilla tukea ja kuntoutusta.
Lue lisää:
Edellinen sivuSeuraava sivu