Kasvokipujen moninaiset syyt
Kasvojen alueen kipu voi johtua silmien, korvien, nenän, kurkun tai poskionteloiden sairaudesta. Se voi johtua myös hermoärsytyksestä kuten kolmoishermosäryssä tai olla muun tyyppistä kasvosärkyä. Kasvokipuja voivat lisäksi aiheuttaa puremalihas- ja leukanivelkivut. Toisinaan sarjoittaisen päänsäryn kohtauksessa voi esiintyä kasvosärkyä.
Tuikkiva ja sähköttävä kolmoishermosärky
Kolmoishermosäryssä eli trigeminusneuralgiassa tyypillistä on kasvojen toispuolinen, sävähtävä ja voimakas kipu usein posken tai leuan alueella, joka alkaa äkillisesti. Kohtaukset voivat kestää muutamasta sekunnista minuutteihin, ja niitä voi esiintyä vuorokauden aikana useita kymmeniä.
Kipukohtauksen voi laukaista esimerkiksi kasvojen kosketus, parranajo, meikkaaminen tai hiustenpesu. Myös viileä ilma, tuuli, syöminen tai hampaiden harjaaminen voivat laukaista kipukohtauksen sarjan.
Aivojen kuvantamistutkimuksissa ei useimmiten todeta mitään poikkeavaa kolmoishermon kulkualueella eli kolmoishermosäryn syy jää epäselväksi. Joskus voidaan todeta hermo-verisuonikontakti, jossa verisuonen mutka painaa kolmoishermon haaraa. Toisinaan samanaikaista MS-tautia sairastavalla voidaan todeta aivorungossa tai muualla kolmoishermon kulkualueella tulehduksellinen plakki. Toisinaan kolmoishermosärkytyyppinen kipuoireisto alkaa esim. hammastoimenpiteen tai muun kasvojen alueen leikkauksen ja vamman jälkeen.
Muu kuin kolmoishermosärky kasvokipuna
Epätyypillisessä kasvokivussa kipu voi olla jatkuvaa jomotusta, eikä siinä ole niinkään lyhyitä sähköiskumaisia kipukohtauksia. Kasvokivun taustalla voi joskus olla jokin sairaus, joka vaatii hoitoa. Terveyskeskus- tai yksityislääkäri arvioi kivun syytä ja tutkimusten tarvetta neurologia tarvittaessa konsultoiden. Leukanivelen kipujen hoidossa sekä hammasperäisissä syissä auttaa hammaslääkäri, tarvittaessa suu- ja leukakirurgi.
| Kasvokivun lääkehoito | Kolmoishermosärkyä ja muuta kasvokipua hoidetaan epilepsia- tai masennuskipulääkkeillä, joilla on hermoperäistä kipua lievittävä vaikutus. Ensilinjan estolääkkeenä ovat erityisesti epilepsiaryhmästä karbamatsepiini ja okskarbatsepiini. Estolääkitys nostetaan vähitellen kipua vähentävälle tasolle. Lääkitystä on tärkeää käyttää säännöllisesti useamman kuukauden, joskus jopa vuosien ajan. Säännöllisen estolääkityksen myötä kipuherkkyys vähenee, eikä kipukohtauksia aiheuttavia ärsykkeitä niinkään enää tarvitse vältellä. Oikean, tehokkaan estolääkityksen löytämiseksi voi olla tarpeen kokeilla useita eri vaihtoehtoja. |
| Sarjamagneettistimulaatio |
Viime vuosina lääkehoitoa täydentämään on tullut aivojen sarjamagneettistimulaatiohoito (rTMS), jossa tarkan kolmiulotteisen magneettikuvan avulla navigoidaan tarkka aivojen pinnan stimulaatiokohde. Laitteen avulla johdetaan hento sähkövirta kallon pinnalle haluttuun kohtaan ja siinä 8-muotoisen kelan välityksellä muodostuu magneettipulssi, joka läpäisee kallon ja muodostaa hennon sähkövirran 2-3 mm kokoiselle aivojen pinnan alueelle. Siellä neuronit aktivoituvat ja erittävät endorfiineja, dopamiinia, serotoniinia yms. välittäjäaineita ja signaali etenee aivojen kipua estävää verkostoa pitkin eteenpäin. Hoitoa täytyy toistaa arkipäivisin kahden viikon ajan ja myöhemmin hoitoa jatketaan harvennettuna, mikäli siitä on hyötyäi. Noin puolet potilaista hyötyvät eli saavat yli 30 % kivunlievityksen. rTMS-hoitoja annetaan nykyisin kaikissa yliopistosairaaloissa ja joissakin keskussairaaloissa. Kussakin sairaalassa on omat standardinsa, keille rTMS-hoito on aiheellinen.
|
| Leikkaushoidon mahdollisuudet |
Jos kolmoishermosärky johtuu aivojen magneettikuvassa todetusta hermo-verisuoni painaumasta, voidaan neurokirurgia konsultoida toimenpidetarpeesta. Kolmoishermon ja verisuonen väliin voidaan leikkauksessa laittaa teflon-palanen erottamaan ne toisistaan (mikrovaskulaarinen dekompressio). Kolmoishermon hermosolmua voidaan myös lämpökäsitellä siten, että kasvojen tunto heikkenee (termokoagulaatio).
|