Jännityspäänsärky
Kiristävä tai puristava molemminpuolinen päänsärky voi olla jännityspäänsärkyä. Kevyt liikunta ei pahenna oiretta. Päänsäryn voimakkuus on yleensä lievästä kohtalaisen kovaan.
Sivun sisältö
Millaista jännityspäänsärky on?
- Usein molemminpuolista
- Tyypillisesti puristavaa paineentunnetta tai vannemaista päänsärkyä
- Lievää tai kohtalaista voimakkuudeltaan
- Ei pahene kevyessä rasituksessa, kuten portaiden kävelyssä
- Liitännäisoireena keinuttava huimaus on tavallista, mutta särkyyn ei liity oksentelua
- Päänahassa voi olla koskettelulle arkoja kohtia
- Särkyä voi esiintyä kohtauksittain minuuteista viikkoon kestävänä tai särky voi olla kroonista, jatkuvan tyyppistä.
- Mukana voi olla joko valo- tai meluarkuutta
- Lähes kaikilla kroonista migreeniä sairastavilla on myös jännityspäänsärkyä taustasärkynä
| Mistä jännityspäänsärky johtuu? | Jännityspäänsäryn tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, mutta sille altistavat staattiset työasennot ja vähäinen liikunta. Satunnainen jännityspäänsärky voi johtua esimerkiksi jatkuvasta lihasjännityksestä huonoihin työasentoihin liittyen. Kroonisessa jännityspäänsäryssä särkyä ylläpitää myös keskushermoston kipuratojen ylivirittyminen. Jännityspäänsärystä voi kärsiä, vaikka ei kokisi tai voitaisi osoittaa lihasjännitystä niska-hartiaseudussa. |
| Kuinka jännityspäänsärkyä voi hoitaa? | Tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni) ovat yleensä tehokkaita kohtaushoitoon, ei kuitenkaan liian usein otettuina (maksimikäyttö 10-15 päivää kuukaudessa). Mikäli jännityspäänsärky on tiuhaan, voidaan aloittaa estolääkkeeksi amitriptyliini pienellä annoksella (esim. 10-20mg iltaisin) 3-6kk ajaksi, tarvittaessa pidempäänkin. Kehonhuolto ja lääkkeettömät keinot ovat myös tärkeitä. Niska-hartialihaksia vahvistavat liikkeet, ryhdin tarkistaminen sekä taukojumppa työpäivän aikana, työergonomian ja työasentojen tarkistaminen ovat tärkeitä. Hierontaa, fysioterapiaa ja akupunktiota kannattaa kokeilla. Fysioterapeutilta saa hyviä vinkkejä omaan harjoitteluun. Omaliikunta on lopulta kaikista tärkeintä. On olennaista löytää itselle sopivat lajit, joita mielellään harrastaa säännöllisesti. |
| Milloin lääkäriin? | Jos omahoito ei auta ja päänsärky haittaa elämää tai päänsärkyyn liittyy kivun lisäksi muita oireita, kannattaa hakeutua perusterveydenhuollon lääkärille tilannearvioon. Tuolloin vastaanottoa edeltävä päänsärkypäiväkirjan pito ja käytettyjen särkylääkkeiden ja muiden hoitokeinojen kirjaaminen auttavat selvittämään tilannetta. Estolääkityksen aloitus useimmiten lievittää oireita. Toisilla estolääkitykset hyvät vaikutukset näkyvät jo nopeasti, toisilla vasta useamman kuukauden käytön jälkeen, joten hoidossa tarvitaan pitkäjänteisyyttä. |
Päivitetty
7.1.2022
Kyllä