Käytösoireista erityisesti levottomuus saattaa lisääntyä iltaa kohden (auringonlaskun oireyhtymä), mikä häiritsee nukahtamista. Muistisairauden edetessä päiväaikainen nukahtelu lisääntyy, ja unen vuorokausimäärä kasvaa. Yöunen laatu muuttuu pinnallisemmaksi ja katkonaisemmaksi.
Behavioraalinen unioireyhtymä, elimellinen vilkeuneen liittyvä uni- tai liikehäiriö, liittyy varsinkin Parkinsonin taudin muistisairauteen ja Lewyn kappale -tautiin. Normaalisti lihasjänteys on alentunut vilkeunen aikana, mutta oireyhtymässä lihasjänteys säilyy, minkä johdosta ihminen voi eläytyä uniinsa kehoaan liikuttamalla, esimerkiksi potkimalla tai huitomalla. Oireet saattavat joskus johtaa jopa itsen tai unikumppanin loukkaantumisiin. Tietyt psyykenlääkkeet voivat pahentaa oireilua tai aiheuttaa yöllistä levottomien jalkojen oireyhtymää.
Huonosti nukuttu yö lisää herkästi ärtyneisyyttä ja levottomuutta sekä syventää mielialaoireilua. Vaikeimmillaan unihäiriön seurauksena voi olla jopa sekavuustila. Pitkään jatkuneet uniongelmat ovat myös riski omaishoitajan uupumiselle.