Etenevien muistisairauksien diagnosointi ja hoidon aloitus toteutetaan yleensä muistisairauksiin erikoistuneilla poliklinikoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi geriatrian tai neurologian poliklinikka tai muistisairauksien hoitoon erikoistuneen lääkärin yksityisvastaanotto. Poliklinikalla potilaat saavat tietoa muistisairaudesta, sairauteen liittyvistä tuista ja palveluista ja muistisairaan oikeuksista ja etuuksista. Lisäksi potilaille tehdään yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat. Ensitietotilaisuudet ja sopeutumisvalmennukset tarjoavat potilaalle ja omaiselle tietoa sairaudesta.
Sairauden seuranta tapahtuu terveysasemalla
Hoidon aloituksen jälkeen potilaat siirtyvät jatkoseurantaan perusterveydenhuoltoon (terveysasema, kotihoito). Avohoidossa muistisairauksien asiantuntijoina toimivat muistihoitajat ja muistikoordinaattorit yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään muistisairauden etenemisen myötä vähintään vuosittain.
Hoidon ja avun tarve lisääntyy muistisairauksissa hiljalleen. Kun avuntarve kasvaa huomattavaksi, potilaat siirtyvät usein ympärivuorokautista hoitoa tarjoavaan asuinpaikkaan, kuten tehostettuun palveluasumiseen tai terveyskeskuksen vuodeosastolle.
Monissa kunnissa muistihoitaja tukee sairastunutta ja läheisiä
Muistisairauden hoidon onnistumisen edellytys on saumaton, yksilöllinen kuntoutus- ja palveluketju, joka mahdollistaa suunnitelmallisen seurannan ja sairastuneen ja hänen omaistensa selviytymistä tukevien hoitotoimenpiteiden toteutumisen oikeaan aikaan. Hoidon laatua parantaa muistihoitajan tekemä säännöllinen seuranta ja ohjaus. Muistihoitajan tehtäviin kuuluu myös erilaisten taloudellisten tukien ja etuuksien selvittäminen sekä niiden hakemisessa avustaminen.
| Hoito- ja palvelusuunnitelma | Jokaiselle potilaalle tehdään potilaan itsensä ja läheisten kanssa toimintakykyä ylläpitävä hoito- ja palvelusuunnitelma. Lääkehoidon lisäksi huomioidaan myös lääkkeettömät hoitokeinot eli esimerkiksi liikunnan, ravitsemuksen, sosiaalisen aktiivisuuden ja muistiharjoittelun merkitys. Muiden aivoterveyteen vaikuttavien sairauksien hoito on tärkeää. Suunnitelma sisältää konkreettisia asioita, kuten lääkehoitosuunnitelman, ravitsemusohjeet, painon seurannan ja etuuksien hakemisen. Potilaan omat voimavarat ja motivaatio kartoitetaan ja kirjataan suunnitelmaan. Sairastuneen ja hänen lähiyhteisönsä kannalta on yleensä hyödyllistä, että muistihoitaja tai muu muistisairauden asiantuntija pysyy mahdollisimman pitkään samana. Oman elämän suunnittelu vahvistaa sairastuneen itsenäisyyden ja selviytymisen kokemuksia uudessa tilanteessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti, vähintään vuosittain, tarvittaessa useammin. Muistisairauden edetessä palveluohjauksen tarve usein lisääntyy ja läheiset tarvitsevat enemmän tukea. Muistisairaus koskettaa koko perhettä, ja omaisten jaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. |
|
Muistihoitaja
| Muistihoitaja on etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyt hoitaja, joka toimii lääkärin työparina muistisairauksien tunnistamisessa, hoidossa, ohjannassa ja seurannassa. |
|
Muistikoordinaattori
| Muistikoordinaattori on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen, joka on erikoistunut muistisairaan ihmisen kokonaisvaltaiseen hoitoon, kuntoutukseen ja kotona asumisen tukemiseen. Muistikoordinaattorit osallistuvat potilaiden ja heidän omaistensa ohjaukseen ja muistisairauden seurantaan. Muistikoordinaattorit tekevät kotikäyntejä, toimisto- ja etävastaanottoja sekä puhelinneuvontaa. Asiakkaaksi tullaan yleensä geriatrian tai neurologian poliklinikan lähetteellä tai terveysaseman tai yksityisen lääkärin lähetteellä. Potilas ja hänen läheisensä voivat myös ottaa suoraan yhteyttä muistikoordinaattoriin. Joissakin kunnissa muistihoitaja saattaa tehdä myös muistikoordinaattorin työtä tai tehtävänimike voi olla muistipalveluohjaaja. |