Muistisairauteen sairastunut henkilö ei itse useinkaan tunnista sairautensa oireita. Jos siis huolestut läheisesi muuttuneesta muistista, muusta tiedonkäsittelystä tai käytöksestä, on syytä saattaa hänet tarkempiin tutkimuksiin, vaikkei hän itse olisi huomannut voinnissaan muutosta. Muistin muutokset voivat johtua monista eri syistä, eikä aina ole kyse etenevästä muistisairaudesta. Vaikka ikääntyminen muuttaa muistia, se myös lisää muistisairauden riskiä, ja lisääntyneiden muistioireiden syy täytyy selvittää. On taustalla mikä syy tahansa, on muistioireiden hoito tehokkainta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettuna.
Usein muistitutkimuksiin kuuluu, että kokonaistilannetta kartoitetaan myös läheisen näkökulmasta. Läheisenä voit valmistautua muistitutkimuksiin kirjaamalla ylös huomioita muuttuneesta toimintakyvystä. Muistisairauden varhaiset merkit voivat liittyä esimerkiksi tutussa ympäristössä eksymiseen, uusien tavaroiden käyttöönoton hankaluutena, luonteen ja persoonallisuuden muutoksena tai vaikeutena löytää sanoja tai epätarkoituksenmukaisten sanojen käyttönä. Myös uutena ilmaantuneet mielialaoireet, poikkeavat aistihavainnot tai ahdistuneisuus voivat viitata alkavaan muistisairauteen.
Elämä muistisairaan kanssa
Muistisairaudet ovat eteneviä aivosairauksia. Ne heikentävät muistia ja muita tiedonkäsittelyn osa-alueita, kuten puheen tuottamista ja sen ymmärtämistä sekä ympäristön hahmottamista. Niillä on vaikutuksia myös vireystasoon ja mielialan vaihteluihin sekä aloitekykyyn.
Näiden muutosten myötä ja sairauden edetessä sekä sairastunut että läheinen kohtaavat monenlaisia tunteita ja haasteita. On hyvä kuitenkin tiedostaa, että muistisairauksien oireet ja eteneminen vaihtelevat yksilöllisesti. Muistisairauteen voi liittyä hämmentäviä käytökseen tai tunne-elämään liittyviä oireita. Ne kannattaa ottaa puheeksi ammattilaisten kanssa, koska oireisiin on saatavissa apua sekä lääkkeettömin hoidoin että lääkityksin. Kenenkään kohdalla ei voida antaa tarkkaa kuvaa siitä, miten sairaus vaikuttaa, millaisia sen oireet ovat tai miten se etenee tulevina vuosina.
Muistisairaus voidaan jaotella neljään vaiheeseen sairauden oireiden ja sairastuneen toimintakyvyn perusteella. Ne ovat varhainen vaihe, lievä vaihe, keskivaikea vaihe ja vaikea vaihe.
Sairauden etenemisen myötä myös suhde läheiseen voi muuttua. On tärkeää muistaa, että jokainen parisuhde on ainutlaatuinen. Kun toinen puolisoista sairastuu muistisairauteen, tulee elämään vähitellen monenlaisia haasteita, jotka vaikuttavat arjesta selviytymiseen ja sitä kautta parisuhteeseen. Uudenlainen arki vaatii sopeutumista molemmilta. Muistisairaus ei kuitenkaan tarkoita parisuhteen hiipumista, vaan suhde voi jopa vahvistua.
Suurinta vastuuta arjesta kantaa yleensä puoliso tai muu omaishoitaja. Kun ymmärtää ja käsittelee rauhassa omia tunteitaan, on helpompi kantaa ja hyväksyä niin omat kuin sairastuneenkin tunteet. Monet muistisairaan ihmisen läheiset hyötyvät vertaisryhmistä, joita paikalliset muistiyhdistykset järjestävät. Niissä voi keskustella samassa tilanteessa olevien kanssa ja jakaa niin iloja kuin surujakin.
Omaisena tarvitset myös tukea ja tietoa. Sinun kannattaa kiinnittää huomioita myös omaan hyvinvointiisi.