MS-tautiin saattaa liittyä lihasten heikkoutta, johon joskus liittyy lihasjäykkyyttä eli spastisuutta. Lihasvoimaa voi parantaa harjoittelemalla ja jäykkyyttä voi lievittää lääkkeillä. Lihasjäykkyyden lievittämiseen käytetään lihasjännitystä vähentäviä lääkkeitä (mm. baklofeeni, titsanidiini ja klonatsepaami), jotka vaimentavat liiallista refleksitoimintaa selkäytimessä. Lääkkeet otetaan suun kautta.
Riittävä lihasjäykkyyden lievittäminen ja toisaalta haittavaikutusten välttäminen edellyttävät lääkkeiden annoksen säätämistä vähitellen ja annostelun tarkkaa toteuttamista. Jos lääkkeiden haittavaikutukset ovat vaikeita tai teho heikko, voidaan baklofeenia antaa pienissä annoksissa pumpun avulla selkäydinnestetilaan. Lihasjäykkyyttä voidaan usein lievittää myös säännöllisellä fysioterapialla.
MS-taudin aiheuttamaan lihasjäykkyyteen on lisäksi olemassa suusumutteena käytettävä lääkekannabis, jota voidaan käyttää muiden lihasjäykkyyttä helpottavien lääkkeiden lisäksi, jos tavanomaiset lääkitykset eivät tuo riittävää helpotusta. Lääkekannabiksen huumelääkeluokituksen ja korkean hinnan takia sen käyttö on vähäistä.