Oireileva epilepsia pitää hoitaa myös raskauden aikana. Naiselle pyritään valitsemaan raskauden ajaksi hänen epilepsiaansa sopivin ja raskauden kannalta mahdollisimman turvallinen lääke tai lääkeyhdistelmä. Lääkitystä käytetään mahdollisuuksien mukaan ainoana lääkkeenä ja matalimmalla annoksella, joka pitää kohtaukset poissa.
Pitkävaikutteiset lääkevalmisteet ovat todennäköisesti raskauden aikana turvallisempia kuin lyhytvaikutteiset, vaikka tästä ei suoranaisesti ole näyttöä. Haittavaikutuksettoman hoitotasapainon eli mahdollisimman pienen tehokkaan vuorokausiannoksen saavutettavan pitkävaikutteisia valmisteita käyttämällä.
Lääkitystä ei yleensä muuteta raskauden aikana, ellei kohtaustasapaino huonone. Raskauden aikana, etenkin viimeisen kolmanneksen aikana, lääkeainepitoisuudet saattavat laskea. Osalla lääkeaineista tämä ei välttämättä johda kuitenkaan epilepsian hoitotasapainon huonontumiseen.
Raskauden aikana voidaan kuitenkin joutua nostamaan lääkeannosta kohtauksien tai toisinaan lääkeainepituuksien lääkeainepitoisuuksien laskun takia. Erityisesti lamotrigiinin kohdalla pitoisuuslaskut saattavat olla merkittäviä ja lamotrigiiniannosta voidaan joutua nostamaan. Mikäli raskauden aikana lääkeannosta on nostettu, lääkityksen jatko arvioitava synnytyksen jälkeen ja palautettava annostus tarvittaessa raskautta edeltäneelle tasolle.