Suurin osa kuivasilmäisyyspotilaista saa riittävän avun itsehoidosta. Mikäli itsehoito ei tuo riittävää apua oireisiin, voi olla syytä kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.
Kuivasilmäisyyden itsehoito koostuu arjen olosuhteiden järjestelyistä esimerkiksi välttämällä kuivia ja kuumia paikkoja sekä pitämällä riittävän usein taukoja tarkkaa katselutyötä tehdessä. Silmäluomien kunnosta huolehtiminen ja kostutusvalmisteet voivat myös tuoda avun oireisiin.
Hankalammissa kuivasilmäisyystapauksissa silmiä ei välttämättä saada täysin oireettomiksi, mutta oireita pyritään mahdollisuuksien mukaan lievittämään ja estämään kuivasilmäisyyden aiheuttamat lisäongelmat. Hoito riippuu aina tilanteen vakavuudesta ja mahdollisesta taustasyystä.
Hoidossa voidaan joskus joutua käyttämään silmiin ja silmäluomille annosteltavia lääkeaineita, kuten myös suun kautta otettavia lääkkeitä. Kyynelnesteen kulkeutumista kyynelkanavien kautta nenään voidaan koettaa vähentää asettamalla sulavat tai pysyvät kyyneltietulpat. Mikäli silmäluomilla on virheasentoja, niitä voidaan yrittää korjata kirurgisesti. Joskus joudutaan harkitsemaan myös luomiraon kaventamista kirurgisesti kyynelnesteen haihtumisen vähentämiseksi.
Näyttöpäätetyöskentely
Kyynelnesteen haihtumista tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Näyttöpäätetyöskentelyssä katselun suunta tulisi olla alaviistossa ja tarkkaa katselutyötä tehdessä tulisi pitää riittävän usein taukoja, muistaa räpytellä riittävän tiheästi ja tarvittaessa pitää silmiä jonkin aikaa suljettuina, mikäli silmät oirehtivat.
Kuumien ja kuivien paikkojen välttäminen
Kuivasilmäisen tulisi välttää kuumia ja kuivia paikkoja sekä välttää kasvoihin kohdistuvia ilmavirtauksia. Ilmankostutin voi toisinaan auttaa, kuten myös suojaavat silmälasit.
Monipuolinen ravinto
Monipuolinen ravinto tukee kyynelnesteen laatua, ja joskus välttämättömien rasvahappojen lisääminen ruokavaliossa voi vähentää kuivasilmäisyysoireita.
Säännöllinen käyttö voi tuoda avun oireisiin
Mikäli silmät oirehtivat edellä mainituista keinoista huolimatta, kannattaa aloittaa säilöntäaineettomien kostutusvalmisteiden käyttö. Kostuttavia tippoja, geelejä ja voiteita saa apteekista reseptivapaasti, ja niiden käytön voi aloittaa omatoimisesti. Säilöntäaineettomia kostutusvalmisteita tulisi käyttää oirekuvan mukaisesti.
Mitä enemmän oireita on, sitä tiheämmin lisäkostutusta tulisi käyttää ja sitä paksumpi kostutusvalmiste kannattaa valita. Alkuun kostutusta kannattaa laittaa hyvinkin tiheästi, esimerkiksi 15–30 minuutin välein. Oireiden lieventyessä kostutusta voi vähentää esimerkiksi 2–4 kertaan päivässä.
Mikäli silmät oirehtivat aamuisin, kannattaa yötä vasten valita geelimäinen tai voidemainen kostutusvalmiste.
Myös silmäluomien hyvästä kunnosta tulee huolehtia. Mikäli luomet punoittavat, kutisevat ja ovat tulehtuneet, niitä tulisi puhdistaa säännöllisesti päivittäin ja käyttää tarpeen mukaan kosteuttavaa perusvoidetta luomien iholle.
