Antibiooteiksi nimitetään bakteerien aiheuttamien tulehdusten hoitoon käytettyjä lääkkeitä.
Antibiooteista käytetään paljon myös nimitystä on antimikrobilääke, jolla tarkoitetaan paitsi antibiootteja, myös virusten, sienten ja loisten aiheuttamien tulehdusten hoitoon käytettyjä lääkkeitä. Kun antibiootit 1940-luvulla alkoivat tulla yleiseen käyttöön, ajateltiin suuren osan ihmisiä vaivaavista taudeista olevan nyt voitettuja. Käyttö levisi ihmisistä eläinlääketieteen puolelle ja myös tuotantoeläinten kasvatukseen. Vaikka koko ajan uusia antibiootteja kehitettiin, alkoi pikku hiljaa ongelmaksi tulla myös se, että taudin aiheuttajat kehittivät itseään vastustuskykyisiksi antibiooteille. Tästä vastustuskyvystä käytetään nimitystä resistenssi.
Antibioottiresistenssi on nykyisin iso ongelma kaikkialla maailmassa, ja sen vuoksi antibioottien käytössä olisi syytä olla huolellinen ja pyrkiä käyttämään niitä vain tarvittaessa ja ohjeen mukaisesti.
Antibioottikuurin pituus voi vaihdella yhdestä tabletista useampaan viikkoon. Pituus riippuu taudin aiheuttavasta bakteerista, sairaudesta sekä käytetystä antibiootista. On erittäin tärkeätä noudattaa annettuja ohjeita, sillä sekä liikakäyttö että liian varhain lopetettu käyttö aiheuttavat ongelmia.
Jos antibioottikuurin lopettaa liian aikaisin, voi seurauksena olla paitsi taudin pitkittyminen myös sen muuttuminen hankalammaksi. Tämä johtuu siitä, että antibioottien läsnä ollessa heikoimmat bakteerit kuolevat ensin ja vahvemmat ovat vielä jäljellä. Kuurin loppuessa voi elimistössä olla vielä näitä vahvempia bakteereja jäljellä, jolloin tauti uusiutuu entistä hankalampana.
Tarpeettomasti tai varmuuden vuoksi käytetyt antibioottikuurit aiheuttavat antibioottien tehon heikentymistä eli bakteerien resistenssin (= vastustuskyky antibiootteja kohtaan) lisääntymistä. Tämä johtuu siitä, että bakteereilla kuten kaikilla eliöillä tapahtuu jatkuvasti geenitasolla mutaatioita (= perimän muutos), ja ne bakteerit, jotka pikkuhiljaa kehittävät itsensä vahvemmaksi antibiootteja kohtaan, lisääntyvät ja jäävät henkiin. Liian pitkään tai usein käytettäessä näitä mutaatioita ehtii tapahtua enemmän, ja yhä vahvempia bakteereja jää jäljelle.
Antibioottien teho eri bakteereiden aiheuttamiin tauteihin vaihtelee. Jos antibiootti tehoaa vain yhteen tai muutamaan bakteeriin, puhutaan kapeakirjoisesta antibiootista, kun taas useaan bakteeriin tehoava antibiootti on laajakirjoinen valmiste. Joskus sairauden alkuvaiheessa on epäselvää, mikä on taudin aiheuttaja ja joudutaan käyttämään laajakirjoista antibioottia. Mutta heti kun on mahdollista, pyritään siirtymään kohdistuneempaan hoitoon, jotta mahdollista resistenssiä eri bakteerien suhteen ei pääsisi kehittymään.
